Copenhagen PART 2

Postaan ilmeisesti erittäin löyhällä tahdilla näitä matkapostauksia - tuntuu, että tästäkin matkasta on jo niin paljon aikaa - mutta nyt luvassa joka tapauksessa viimeinen osa! Voin puolustuksekseni sanoa, että olen yrittänyt hiki hatussa saada hieman epätoivoisesti kiinni ylioppilaskirjoitusten lukusuunnitelmastani. Sen takia alkusyksy saattaakin olla omalta osaltani vähän hiljainen täällä blogin puolella, mutta enpä nyt viitsi tässä postauksessa puhua sen enempää kirjoituksista. Alkaa vaan tuskanhiki valua, kun mietinkin kirjoituksia. Hui.

Apparently, I'm very slow with writing these posts about my trip to Denmark - it feels like I was in Denmark ages ago - but now this will be the last post about this trip! 

Varautukaa kukkakuviin. Tykkäsin jostain syystä ottaa kuvia kukista. Mene ulkomaille - ota kuvia kukista.

Be prepared to see lots of photos of flowers. For some reason I liked to take photos of flowers. Go abroad - take photos of flowers.

Ilmeisesti tulemme nyt päivään keskiviikko, jolloin lähdimme seikkailemaan Kööpenhaminan keskustaan viimeistä kertaa. Jumalauta, että oli kylmä! Edellisenä päivänä aurinko oli paistanut ja oli ollut lämmin, joten ajattelin automaattisesti sään olevan edelleen mukavan lämmin. Oi, voi ei. Ei todellakaan. Lähdin ulos ilman sukkahousuja, päällä mekko ja villatakki ja aika nopeasti tajusin, että olisi kuitenkin pitänyt laittaa päälle takki ja sukkahousut.

It seems that we are now living Wednesday, the day when we went to the centre of Copenhagen for the last time. And holy crap it was cold! On Tuesday the sun had been shining for the whole day and it had been very warm, so I thought that the weather would still be nice and warm. Oh, oh no. Definitely not. I didn't have tights on and I was wearing a summer dress and a cardigan, and I quickly realized that I should had put tights and a coat on.

Katsokaa miten ihana rakennus!

Look at this beautiful building!

!!!!!!!!!!

Aamulla kävimme kahvilla vanhan suomalaisen tuttavan kanssa, joka asuu Kööpenhaminassa ja sen jälkeen suuntasimme Tanskan kansallismuseoon, joka paljastui aivan järkyttävän valtavaksi. Sitä ei ehtinyt mitenkään kiertää kokonaan läpi, joten päätimme käydä läpi vain kiinnostavimmat näyttelyt. En ottanut kovin paljoa kuvia, oikeastaan vain yhdestä väliaikaisesta näytöksestä, joka kertoi Valkoisista busseista, joiden avulla keskitysleireiltä pelastettiin 17'000 ihmistä toisen maailmansodan aikaan. Päädyimmekin varmaan viettämään tuolla näyttelyssä enemmän aikaa kuin koko museossa yhteensä, heh. Näyttelyssä kerrottiin myös yleisesti ottaen elämästä keskitysleireillä sekä myös elämästä sieltä vapautumisen jälkeen. Näyttelyn aikana kiinnostukseni vierailla vielä joskus Auschwitzissa kasvoi kasvamistaan. Jostain syystä tällaiset oudot asiat kiinnostavat minua, enkä varmastikaan ole ainut. Auschwitziakin enemmän haluaisin vierailla Tshernobylissa - tai oikeastaan siis Pripyatissa, ydinvoimalan lähellä sijainneessa n. 50'000 asukkaan kaupungissa, joka on nykyään aavekaupunki.

In the morning we met our old Finnish friend, who lives in Copenhagen and then continued to the National Museum of Denmark, which turned out to be enormous. It was impossible to see every single exhibition there. I didn't take many photos there, the only photos are from a temporary exhibition called The White Buses. The exhibition told about the white buses (oh what a surprise, the exhibition called the white buses tells the story of the white buses). During the WW2 they were used to help saving about 17'000 people from concentration camps. We ended up spending more time in there than in the whole museum altogether, hah. The exhibition told also about the life in concentration camps and the life after being released from there. My interest in visiting Auschwitz just grew stronger during that exhibition. I'm interested in these kind of weird and scary things, and I'm pretty sure I'm not the only one. I would also like to visit Chernobyl - or actually in Pripyat, the town located next to the nuclear power plant. About 50'000 people lived there, but nowadays it's a ghost town.

Uskaltauduin myös sisälle vintageliikkeeseen, joka näytti ulkoa katsottuna hieman pelottavalta. Se näytti myyvän vain 80- ja 90-luvun vaatetusta ja sisälläkin taisi soida 80-luvun rockmusiikki, mutta päätin mennä silti sisälle ja kappas kummaa - kun rekkejä ja vaatekasoja kaiveli tarpeeksi, niin johan alkoi löytyä aarteita ja vieläpä mukavaan hintaan! Päädyin myös liikkeen Facebook-sivulle, ihan kannattava reissu siis, hehheh. Mikäli haluat, kuvan voit tsekata täältä.

I was brave enough to enter a vintage shop, which looked a bit scary from the outside. It looked like you could find clothes only from the 80s and 90s from there and I think they were playing 80s rock music, but I decided to go in and well, when I had the patience to look every single corner of the shop, I started to find amazing clothes and with a nice price! I ended up being in the shop's Facebook page, so that was a good trip, wasn't it? In case you want to see the picture, you can find it from here.

Torstaina ajoimme Roskildeen, joka on viikinkien aikaan ollut Tanskan pääkaupunki. Kaupungilla kiertelyn lisäksi kävimme myös Roskilden tuomiokirkossa, joka olikin aika vaikuttava näky. Kirkkoon on haudattu Tanskan kuninkaallisia 1400-luvulta lähtien. Rakastan kirkkoja ja niiden arkkitehtuuria, vaikken olekaan kovin uskonnollinen persoona itse. Siitä huolimatta kiinnostukseni uskontoja kohtaan on vain kasvanut vuosien saatossa.

On Thursday we drove to Roskilde, which has been the capital of Denmark during the times of Vikings. Besides wandering around the town, we also visited the Roskilde Cathedral, which was pretty amazing to see. It has been the main burial site for Danish monarchs since the 15th century (shamelessly copied the whole sentence from wikipedia, hah). I love churches and their architecture, even though I'm not a really religious person myself. Nevertheless my interest in different kinds of religions has been growing in the recent years.

Kuvia kaupungilta...

Photos of the town...

Kun minulle sanoo sanan "Tanska", mieleeni tulee ensimmäisenä tällainen näkymä.

When you say the word "Denmark", this view is the first thing that comes to my mind.

Viimeisenä päivänä otimme aika rennosti ja suurin osa päivästä meni pakkaamiseen ja huoneiston siivoamiseen. Kävimme kuitenkin Lyngbyssä, pääkaupunkialueella sijaitsevassa kunnassa. Ja siellä oli paljon niitä kukkia, joista varoitin postauksen alussa.

The last day was pretty relaxed. Most of the day we were packing and cleaning up the apartment. We visited Lyngby, a municipality in the metropolitan area. And there were lots of those beautiful flowers!

Tykkäsin hirmuisesti huoneistomme pienestä parvekkeesta.

I really liked the balcony of our apartment.

Seuraavana aamuna lähdimme jo aikaisin ajamaan kohti Ruotsia ja kohti pikkukaupunkia nimeltä Vetlanda. Majoituimme siellä Wallby Säteri -nimiseen majoituspaikkaan, joka sijaitsee n. 20 kilometrin päässä Vetlandan keskustasta. Minä olen täysin kaupunkilainen ja saan melkein ahdistuskohtauksen, kun en näekään enää paljon autoja ja haista pakokaasun hajua (surullista, tiedän), joten suhtauduin ensin aika kielteisesti tähän majoituspaikkaan, mutta rauhoitin itseni ajatuksella siitä, että me vain yöpyisimme tässä paikassa, ennen kuin jatkaisimme matkaa takaisin Tukholmaan. Mutta ehkä en olekaan täysin menetetty tapaus: tämä paikka olikin aivan ihana! Niin ihana, että päätimme menevämme sinne vielä joku päivä useammaksi päiväksi. Kyseessä oli siis vanha aatelismiehen maatila, joka oli remontoitu majoituspaikaksi, mutta vanhan ajan henkeen tietenkin.

The next morning we left Copenhagen early and started to drive back to Sweden. Our next stop was a small town called Vetlanda. We had booked a cottage from an accommodation called Wallby Säteri, which is about 20 kilometers away from the centre of Vetlanda. I love to live in a city and I get very anxious when I can't see cars and smell gas (sad, I know), so I had my doubts when I saw this place, even though we would only spend one night in there. But maybe I'm not a completely lost cause: I ended up loving this place! It was so lovely that we even decided to go there one day. Wallby Säteri is an old farm of a nobleman, which has been repaired and now it's an accommodation.

Minun väliaikainen huoneeni, jossa oli myös televisio. Se olikin aika huono juttu, sillä tietenkin juuri tuona iltana televisiosta tuli peräti kaksi jaksoa Nuori Morse -sarjaa.

My temporary room, which had a tv. And it was a bad thing, because I ended up watching two episodes of the tv-series Endeavour.

Sunnuntaina saavuimme lopulta Tukholmaan ja laivalle. Huh. Vaikka matkalla on toki mukavaa olla, vaati kahden viikon matka kyllä veronsa kaikkine pitkine automatkoineen. Ajoimme yhteensä n. 1500 kilometriä koko matkan aikana. Jestas. En muutenkaan ole matkailun suurin ystävä ja matkustelen mieluiten Euroopan sisällä, tehden täsmäiskuja kaupunkeihin. Huomaan matkoilla ollessani olevani kyllä henkeen ja vereen suomalainen. En voisi kuvitellakaan asuvani muualla. Voisin ehkä asua muutaman vuoden ulkomailla, mutta loppujen lopuksi uskon, että palaisin aina takaisin Suomeen. Nyyh. Olen joskus niin patrioottinen. Itsenäisyyspäivä ja Finlandia saavat minut aina herkistymään.

Syksyllä saatamme kuitenkin suunnata yhteen maahan, jossa vierailemisesta olen haaveillut jo monen monta vuotta. Syksyllä tai talvella, emme ole vielä ihan varmoja. Ongelma on se, että niin paljon kuin tätä maata rakastankin, on pakko myöntää, että tuonne maahan matkustaminen on melkoinen operaatio. Jos me nyt päätämme mennä sinne syksyllä, matkaa pitäisi jo hiljalleen alkaa järjestellä... Mutta siitä enemmän myöhemmin!

On Sunday we finally arrived to Stockholm and to the ship. Even though it's nice to be on a trip, it was pretty tiring because of the long car trips. We drove about 1500 kilometers during the trip. Damn. I'm not the biggest fan of travelling and I mostly like to travel in Europe, in the cities. When abroad, I always realize that I am a true Finn. I couldn't imagine living anywhere else. Or maybe I could live a couple of years abroad, but I think that in the end I would always come back to Finland. I'm so patriotic sometimes. The Independence Day of Finland and the Finlandia hymn makes me almost shed a tear.

But in autumn we might travel to a country, which I have been dreaming to visit for years! In autumn or in winter, we are not really sure yet. The problem is that as much as I love this country, I have to admit, travelling there can be quite a challenge. So if we decide to go there in autumn, we should start making some arrangements already... But I'll tell more about this later!

Miss Liida Inez