Friday 3 April 2015

The Liebster Award

Hei vaan! Mennäänpä suoraan itse asiaan!

remains of today -blogin ihastuttava Alisa haastoi minut vastaamaan The Liebster Award -blogihaasteeseen. Mikäli kyseinen haaste on sinulle tuntematon, niin tiivistettynä ideana on siis keksiä itsestään 11 faktaa, olennaista tai epäolennaista, sen jälkeen vastata 11 kysymykseen ja lopuksi keksiä itse 11 kysymystä. Selkeyden vuoksi:

1. Postaa haaste blogiisi
2. Kiitä bloggaajaa, jolta sait haasteen ja linkkaa takaisin hänen blogiinsa
3. Kirjoita 11 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Vastaa nimeäjäsi 11 kysymykseen ja keksi omat 11 kysymystä
5. Nimitä 11 bloggaajaa, jolle tahdot tämän palkinnon antaa
6. Ilmoita ehdokkaille (jotka päätit kohdassa 5.) haasteesta

Kuvituksena toimivat kuvat Debbie Reynoldsista, joka juhli keskiviikkona syntymäpäiviään. Debbie on yksi lempinäyttelijöistäni ja mielestäni myös yksi kauneimmista 50-luvun elokuvatähdistä. Hän on myös yksi harvoista vielä elossa olevista tuon ajan elokuvatähdistä! Jos nimi on tuntematon, niin hän on näytellyt mm. Singin' in the Rain -elokuvassa sekä 60-luvulla tähdittänyt The Singing Nun -elokuvaa.

11 faktaa itsestäni

1. Minulla on hyvin herkkä vatsa. Se ei kestä kahvia tai ylipäätään kofeiinipitoisia juomia, maitoa runsaina määrinä, suklaastakin tulee vatsa kipeäksi... vähän kaikesta siis! (Silti syön/juon näitä kaikkia edellä mainittuja useasti viikossa ja no, lopputulos on arvattavissa... ei siitä sen enempää) Kärsin päivittäin vatsakivuista, mutta ne ovat jo niin arkipäivää minulle, että pystyn keskittymään muuhunkin. Paitsi kerran viikossa saattaa vatsaa vääntää niinkin kovaa, että keskittyminen on hankalaa ja tekisi mieli käpertyä sikiöasentoon lattialle tekemään hidasta kuolemaa. Olen käynyt monissa testeissä, muttei syytä mystisiin suunnilleen kahdeksan vuotta sitten alkaneisiin päivittäisiin vatsakipuihini ole löydetty. Jännittävää.

2. Itken hyvin harvoin. Minua on todella vaikea saada itkemään. Silloin jos onnistun vuodattamaan muutaman kyyneleen, vuodatan ne lähinnä ärtymyksestä tai turhautumisesta, kuin liikutuksesta tai surusta. Minua on mahdotonta saada itkemään esimerkiksi Titanicille (muutenkaan en tykkää yhtään kyseisestä elokuvasta) tai ylipäätään millekään elokuvalle, mutta sen sijaan matikanläksyjä tehdessäni saatan helposti tirauttaa useammankin kyyneleen, koska turhautuminen potenssiin 100.


3. Minulla on hyvin laaja elokuvamaku. Rakastan 50-luvun kepeitä musikaaleja, mutta myös väkivaltaisia sota- tai muita toimintaelokuvia. Sean Conneryn tai Roger Mooren tähdittämät James Bondit kiteyttävät aika hyvin elokuvamakuni: niissä on tiettyä hienostuneisuutta, mutta myös tappeluita! Lisäksi olen katsonut Die Hard -elokuvat monen monta kertaa. Mutta tosiaan, toisaalta suosikkejani ovat myös vanhat klassikot Singin' in the Rain, Casablanca, It's a Wonderful Life ja niin eteenpäin. 

4. Olen iänikuinen pessimisti, mikä on saattanutkin jo nousta blogissani esille. Keksin takuuvarmasti hyvistäkin asioista valitettavaa (tai toisin sanoen, minusta elämässä ei ole mitään 100% hyvää asiaa, kaikessa on jotain huonoa) ja suhtaudun hyvin moniin asioihin hyvin negatiivisesti. Olen hyvin valoisa persoona siis.


5. Rakastan sushia (ja myös vatsani sietää sitä, hurraa!)! Voisin vain syödä sitä joka päivä. Ai että.

6. Vihaan kesää. Syksystä, talvesta ja keväästäkin pidän, mutta kesä on jotain aivan kamalaa. Itse ainakin hikoilen kuin pieni sika, hiukset on huonosti, meikki on huonosti, on liian valoisaa ja aivan liian pitkään ja on liian kuumakin, väsyttää, masentaa ja ärsyttää. Saan aika samanlaisia oireita kesällä, kuin jotkut saavat syksyllä pimeyden saapuessa. Syksy onkin ehdoton lempivuodenaikani! Onneksi asun sentään Suomessa.


7. Olen joulufanaatikko. Tässä samalla naputellessani tätä postausta kuuntelenkin joululauluja. Olen juuri se ihminen, joka alkaa valmistautua jouluun ensimmäisten lehtien pudotessa puusta maahan, jolla on kaksi laatikollista pelkkiä joulukoristeita, joka omistaa kymmeniä jouluelokuvia ja joululevyjä ja joka menee kauppaan vain fiilistelläkseen ihania joulurallatuksia ja joulukrääsää (ja hamstraa sitä joulukrääsää joka vuosi vain lisää). Olisipa jo joulu.

8. Pelkään yli kaiken rullaportaita. Joo-oh. Mitähän tästä sanoisi. Pienempänä kaaduin rullaportaissa (koska astuin kahdelle askelmalle samaan aikaan) ja polvihan siinä aukesi. Ei mitenkään pahasti edes (ei tikkejä yms. tarvittu), mutta en tiedä, olen siitä saakka vältellyt rullaportaita viimeiseen saakka. Jos vain on mahdollisuus, valitsen aina portaat (tuleepahan saatua hyötyliikuntaa, hehheh). Ja mikäli joudun menemään rullaportailla, saatan seistä useita kymmeniä sekunteja niiden juurella, tuskanhiki otsalla, koska pelkään astuvani väärin ja kaatuvani. Hyi. Varsinkin alas on hirveää mennä rullaportailla.


9. Sairastin vesirokon vasta 14-vuotiaana. Eikä ollut muuten kivaa. Ei ollut, ei. Kuumetta 39 astetta, meikäläinen aivan täynnä näppylöitä, makaaminen ja istuminen oli yhtä tuskaa. En ole kyllä aikoihin ollut niin kipeä, kuin olin tuolloin. Hauskinta oli, että olin juuri muutama viikko ennen sairastumista puhunut siitä, kannattaisiko minun ottaa rokote vesirokkoa vastaan, kun yleensä se sairastetaan vähän nuorempana.

10. Revin kynsiäni. Auts. Ne näyttävät järkyttäviltä. Oikeasti, tilanne on tosi paha. En vaan pääse tavasta eroon. En koskaan pureskele kynsiäni, joten mikään tököttikään ei tähän ongelmaan tehoa. Tämän takia kuvissani näkee usein hansikkaita, koska en mielelläni esittele sormiani. 

11. Olen addiktoitunut tähän Youtube-kanavaan. Tuon kanavan videoita on vain niin ihanaa katsella, tulee hyvä mieli!


11 vastausta

1. Makeaa vaiko suolaista?
Suolaista! Olen muutenkin suolahullu, lisään suolaa kaikkialle edes maistamatta ruokaa. Tervetuloa sydänsairaudet!

2. Hame vai housut?
Hame. Harvemmin meikäläistä näkee housuissa. Silloin kun eksyn lenkkipolulle, voi minut nähdä housuissa, kuten myös koeviikoilla, kun ei vaan jaksa panostaa. Ja kotona hengailen housuissa. Muuten mennään hameessa tai mekossa.

3. Tuliko muna vai kana ennen?
Kana, joka kehittyi evoluution seurauksena jostain muusta lajista kanaksi ja muni sitten munan. Niin, eli kana tuli siis mielestäni ensimmäiseksi, jos ilmaisin itseni epäselvästi.


4. Lemppari menneistä vuosikymmenistä? Miksi?
1940-luku. Pidän sitä mielenkiintoisimpana vuosikymmenenä historiallisesti sekä tietenkin tyylin puolesta, heh. Mietin pitkään vastaanko 40- vai 50-luku, mutta kyllä 40-luku taitaa nyt vetää pitemmän korren. Tai no jaa... Kyllä nuo kummatkin vuosikymmenet ovat lähellä sydäntäni! Vaikeaa sanoa!

5. Mistä tiedät, onko elämäsi totta?
Voi ei, filosofisia kysymyksiä, olen näissä huono... Lukion ainut pakollinen filosofiankurssi meni kännykällä surffaillessa. Ei kai sitä voi tietää, ehkä koko elämäni on kuin Inception-elokuva!

6. Haittaisiko sinua tietää, että ihmiselämällä ei ole mitään merkitystä? 
Minun mielestäni ihmiselämällä ei ole sen suurempaa merkitystä. Eli ei haittaisi.


7. Oletko tyytyväinen itseesi?
Hmm. Menee aika fifty-fifty. Olen osittain tyytyväinen itseeni, mutta löydän itsestäni myös paljon parannettavaa, sellaisiakin asioita, joihin en voi itse vaikuttaa. Itsevarmuus ja tyytyväisyys itseensä kasvaa varmaankin sitä mukaan, kun ikää tulee.

8. Oletko koskaan joutunut onnettomuuteen?
En

9. Kuinka monta kertaa päivässä luultavasti katsot peiliin?
Monta kertaa! Aamulla kun meikkaan, laitan hiukset ja puen päälle. Koulussa peiliin tulee vilkaistua pari kertaa, vessakäyntien yhteydessä tai kun korjailee mahdollisesti meikkiä. Kotiin tullessa peiliä tulee vilkuiltua useaan kertaan. Ja illalla tietenkin taas.


10. Mikä on lempivaatteesi?
Lempivaatteeni... Tällä hetkellä varmaankin talvitakkini! Saa nähdä, jos kuvat siitä päätyvät joskus blogiini, mutta ainakin Instagramistani löytyy kuvia 40-luvun tyylisestä talvitakistani. Luultavasti 70-luvulta peräisin. Tykkään siitä vaan niin älyttömästi. Harmi, että kohta on kesä.

11. Olisitko mieluummin kuuro vai sokea?
Kuuro. Toki aluksi olisi hyvin hankalaa elää ilman musiikkia, jota rakastan, mutta loppujen lopuksi uskoisin tottuvani siihen. Sokeutuminen taas olisi pahin painajaiseni, kun meikkaamista, hiusten laittamista ja vähän erilaista pukeutumista kuitenkin harrastan ja se on intohimoni!


Omat 11 kysymystä

1. Uskotko elämään kuoleman jälkeen?
2. Jos saisit mahdollisuuden muuttaa johonkin maahan, minne muuttaisit? Voit mainita myös kaupungin, jos haluat!
3. Marilyn Monroe vai Audrey Hepburn?
4. Kerrostalo vai omakotitalo?
5. Tykkäätkö katsoa dokumentteja?
6. Uskotko rakkauteen ensi silmäyksellä?
7. Osaatko twerkata?
8. Perinteinen: mitkä kolme asiaa ottaisit autiolle saarelle mukaan?
9. Haluaisitko/onko sinulla lemmikkiä?
10. Tykkäätkö Euroviisuista? Mikäli tykkäät, kerro lempikappaleesi Euroviisuista!
11. Mikä on lempi Disney-elokuvasi?

Tulin nyt siihen lopputulokseen, että en haasta ketään. Tämän voi napata tästä blogiinsa, mikäli haluaa vastata kysymyksiini!

Sorry, no translation today!

Miss Liida Inez

4 comments:

  1. Meidän äitikin pelkää rullaportaita, mutta se liittyy korkeanpaikankammoon. On hauskaa/noloa kun äiti juoksee rullaportaiden vierestä portaat ylös sillä aikaa, kun itse köröttelee rennosti ne ylös :D
    Vanhat Conneryn Bondit on kyllä parhautta, niitä on mukava katsella aina töllöstä ja vaikka olisi nähnyt ne ennenkin, niitä tulee silti katsottua. Kun katsottiin se uusin Bond Skyfall, niin voi että kiljuin kun näin Aston Martinin siinä ja kuulin ihan ekan Bond-tunnarin :D Poikaystävällä ja serkulla oli korvissa pitelemistä.
    Ja minäkin olen kai pessimisti, mutta en tunnusta sitä, joten sanon olevani mieluummin realisti, koska se pessimistisyys rajoittuu asioihin, jotka ovat enemmän kuin mahdollisia mennä v*tuiks. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha, äitisi kuulostaa ihan minulta! :D Ja täytyy kyllä tunnustaa, että noita uusimpia Bondeja en ole katsonut kokonaan. En vaan jotenkin tykkää Daniel Craigista Bondina, enkä muutenkaan uudemmista Bondeista välitä. Niistä vaan puuttuu jotain!

      Minä taidan kyllä olla pessimisti henkeen ja vereen ja tähän liittyen myös kova valittamaan. Keksin kaikesta valitettavaa, koskaan mikään ei ole hyvin :D

      Delete
  2. Matikanläksyille itkeminen, been there, done that. No, onnekseni ei ole tarvinnut laskea matikkaa enää viiteen vuoteen, mutta kyllä tuli muuten lukiossakin itkettyä. :D Noi sun kysymykset olis tosi kivat vastata, mutta oon tehny näitä niin monta etten ehkä kehtaa enää.

    Niin ja oon siis Nekkutikku sieltä demistä, yksi yllyttäjistä. :D Ihanaa, että perustit blogin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehheh, jep, hyvä etten ole ainut joka itkee matikanläksyjen takia! :'D Ja joo, sen takia en haastanutkaan virallisesti ketään, kun tämä haaste on vissiin niin kauan kiertänyt täällä blogimaailmassa! :D

      Delete