Wednesday 29 June 2016

OOTD: Autumnal colours in summer

Viime viikolla tänne iski helleaalto, vieden mukanaan niin ruokahaluni kuin myös kiharani. Viime aikojen vakiokampaukseni on ollut huivikampaus, eli olen tunkenut lähes kaikki hiukseni huivin sisälle, kikkaillen etuhiuksilla (lieneekö tämä edes sana?). Eipähän toisaalta tarvitse pestä hiuksia, se on inhokkihommaani. 

It has been very warm for days and because of the weather I have lost my appetite and my pretty curls. They just won't hold because of the heat. My favourite hairstyle at the moment is basically putting my hair under a scarf. On the other hand it's a great hairstyle, as I don't have to wash my hair (I hate washing my hair!).


Olen tänä vuonna kuitenkin ehkä nauttinut vähän enemmän kesästä kuin yleensä. Kesäkuukin on mennyt hirveällä vauhdilla ohitse. Olen tehnyt töitä paikallisessa museossa, käynyt ajelemassa autoa ja autokoulun teoriatunneilla (ja välillä miettinyt, että opinkohan koskaan ajamaan) ja viettänyt ystävien kanssa aikaa. Tänä viikonloppuna osallistun taas Tampereella järjestettävään Suvi-Vintageen, niin Fintagen järjestämään muotinäytökseen kuin tapahtumaan ihan noin yleisestikin. Viime vuonna tein aika kivoja löytöjä, saa nähdä mitä tänä vuonna löytyy! Mutta niin, kyllä minä silti odotan syksyä innolla, pimeitä iltoja, viileämpää säätä ja sateita. Olen jo alkanut vähän kyllästyä jatkuvaan auringonpaisteeseen, ainakin täällä etelässä ei kovin montaa sadepäivää ole nähty. Tykkään kyllä auringosta, mutta välillä olisi ihanaa, jos olisi vähän pilvisempää.

But I have actually been enjoying summer this year more than usually. June has gone by so quickly. I have been working at a local museum, going to driving lessons to get my driving license and hanging out with friends. This weekend I will participate in a vintage fair called Suvi-Vintage, which takes place in Tampere. I will participate both the fair and the little fashion show organized by Fintage. I'm really looking forward to the event, last year I had a really good time and I made amazing vintage purchases. But yeah, I'm still looking forward to autumn, dark evenings, colder weather and rainy days. I have kind of had enough of these sunny days - I mean, the sun shines every single day! Don't get me wrong, I love sunshine, but I wish it would rain sometimes or at least be cloudy.


Viime viikon keskiviikon asunikin oli värimaailmaltaan aika syksyinen. Oranssin mekon ostin muutama viikko sitten järjestetystä Helsingin Kansallismuseon vintagetapahtumasta, josta löysin vähän muutakin kivaa. Samainen tapahtuma järjestetään heinäkuun lopussa uudelleen ja olen miettinyt, että voisin itsekin raahautua myymään sinne jotain vintagevaatteita, joita en enää käytä. Olisi mukavaa päästä eroon kaikesta turhasta ennen muuttoa.

Rintakoruna minulla oli musta kissa. Minähän olen koiraihminen, mutta ei minulla mitään kissojakaan vastaan ole. Paitsi pieni allergia. Mutta niillä tuntuu olevan minua vastaan vaikka mitä! Aina kun yritän silitellä kissoja, ne alkavat raapia tai karkaavat pois. Ehkä olen vain niin tottunut koiriin, enkä osaa tulkita kissan käytöstä - tai sitten kissat aavistavat, että suhtaudun niihin pienellä varauksella.

Last Wednesday I wore this very autumnal outfit. I bought the orange dress from a vintage fair, which took place in Helsinki a few weeks ago. I also found some other lovely things from the fair. The fair will be organized again in the end of July and I have thought of going there to sell some of my vintage clothes too. It would be nice to get rid of everything I don't use anymore before I move to Helsinki!

My brooch was a little black cat. I prefer dogs, but I have nothing against cats. Except my allergy. But the cats seem to have a lot against me! When I try to pet the cats they end up scratching me or run away. Maybe I'm just so used to dogs and can't understand the way cats behave - or then the cats can sense that I'm not the biggest fan of them.


Ja vielä hei! Maanantaina tein retken pankkiin ja sain viimein hankittua verkkopankkitunnukset ja kirjauduttua Opintopolkuun, jonka kautta hyväksyin opiskelupaikkani ja ilmoittauduin läsnäolevaksi Helsingin yliopistoon seuraavalle lukuvuodelle. Vasta nyt uskon, että minä todella sain unelmieni opiskelupaikan Helsingin yliopistosta. En voi sanoin kuvailla, kuinka innoissani olen tulevasta syksystä!

And oh hey! On Monday I accepted my degree place at the university and signed up for the school year 2016-2017. Now I really believe that in autumn I will be a Russian language student at Helsinki university! I'm super excited!


(Just a text saying I have accepted the degree place)

Monday 27 June 2016

Juhannus / Midsummer

Heips! Tähän väliin heitän lyhyen postauksen juhannuksestani, jota yritin ensin ahtaa asupostauksen yhteyteen, mutta sain harmaita hiuksia postauksen sekavuudesta. Joten tehdään nyt tälle ihan erillinen postaus!

Hello! I decided to do a little post about my Midsummer, which we celebrated last week here in Finland!


Juhannusta tuli tosiaan vietettyä viime viikolla, vaikken olekaan oikein koskaan ymmärtänyt, mikä ihme suomalaisia niin viehättää siinä juhannuksessa. Minua kuitenkin pyydettiin mukaan veneretkelle saaristoon, joten suostuin pienen taivuttelun jälkeen (en ole yhtään ulkoilmaihmisiä). Niinpä meitä lähti Äggskär-nimiselle saarelle neljä tyttöä ja yhden poikaystävä, jonka piti meidät sinne kuskata sillä veneellä. Eihän meistä nimittäin kukaan mitään venettä osaa ohjata tai sytyttää nuotiota.

I have never really understood why Midsummer seems to be such a big thing for many Finns. But this Midsummer I was asked to go to the archipelago by boat. I'm not very outdoorsy, but eventually I decided to go. So I, three other girls and a boyfriend of one of my friends went there, as he had to steer the boat.


Emme grillanneet mitään, mutta venematkan jälkeen olimme ihan pirun jäässä. / We didn't use the grill to prepare food, we used it to feel warm. It was so cold!


Sää koetteli alkuun, sillä vettä alkoi sataa kaatamalla sillä sekunnilla kun lähdimme merelle. Onneksi iltaa kohti sää selkeni ja illalla saimme ihastella kaunista auringonlaskua. Maisemat olivat muutenkin oikein kauniit. Pirun kylmä kyllä oli, ei ainoastaan veneessä ollessa, vaan myös itse saarella. Mutta tulipahan tämäkin koettua! Ihmisiä oli saarella yllättävän paljon ja kokko sytytettiin, emme tosin sitä menneet katsomaan. Illalla - tai no, yöllä - ajaessamme veneellä takaisin kohti Porvoota oli aika upean näköistä, kun joka puolella oli sytytetty kokkoja. 

The weather was horrible at first: it rained during our boat trip. Luckily the weather got better and in the evening we got the chance to admire a beautiful sunset. The scenery was absolutely beautiful. It was cold though! There were lots of people and the traditional Midsummer pyre was lighten up. We saw all these Midsummer pyres during our way back home and they looked so beautiful.


Miss Liida Inez

Thursday 23 June 2016

Minusta tulee yliopisto-opiskelja! / I'm going to be a student at university!

Huhhuh. Vieläkin ihan sekavat fiilikset, en ole jotenkin vieläkään ihan tajunnut mitä on päässyt tapahtumaan. Omistan tälle nyt ihan kokonaisen lyhyehkön postauksen, sillä tämä on kuitenkin aika hemmetin iso osa elämääni.

Otsikossa sen jo aika selkeästi sanoinkin, mutta sanotaan vielä toistamiseen: minusta tulee kuin tuleekin yliopisto-opiskelija! Eilen olin juuri lähdössä kesätyöhöni, kun huomasin saaneeni sähköpostiviestin Helsingin yliopistolta. Sydän pamppaillen ja kädet täristen avasin viestin - mutta viestissä kerrotiinkin vain, että kokeet on nyt tarkistettu ja annettiin nähtäväksi pääsykoepisteet. Jo siinä laskeskelin huonolla matikallani, että kappas, ei tämä nyt ihan päin persettä mennytkään. En minä kuitenkaan uskaltanut edes ajatella, että voisin päästä sisälle, joten päätin odotella virallista ilmoitusta. Luin nimittäin niin vähän pääsykokeisiin, että ihan hävettää. Kyse ei ollut siitä, etteikö minulla olisi ollut motivaatiota - en vain jotenkin saanut itseäni lukemaan, olin väsynyt ja poikki ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Onneksi silloin pänttäsin venäjää armottomalla tahdilla, varmaan siitä on tämän opiskelupaikan kiittäminen. 

Koko päivän kuumoteltuani (en tällä hetkellä pääse Opintopolkuun, jossa tulokset varmaan olivat aamusta asti olleet. Sisäänkirjautuminen vaatii tunnistautumisen joko verkkopankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla, eikä minulla ole kumpaakaan. Onneksi maanantaille minulla on varattuna pankissa aika, jotta saan verkkopankkitunnukset. Nimittäin opiskelupaikka pitää vastaanottaa Opintopolun kautta.) ja päiviteltyäni sähköpostiani pitkin päivää, illalla yhdeksän aikaan silmilleni lävähti uusi sähköpostiviesti: "Sinulle on myönnetty opiskelupaikka, onneksi olkoon." En meinannut saada sanottua mitään, auoin pitkään suutani ja luin tekstin sata kertaa, kunnes uskalsin kiljahtaa vanhemmilleni, että minulla on opiskelupaikka Helsingin yliopistossa!

En tiedä mitä Tampereelle kuuluu - sieltä en ole saanut mitään viestiä. Arvelisin, ettei mennyt se koe läpi. Mutta eipä sillä mitään väliä! Tosin tykkään kyllä Tampereesta hieman enemmän kaupunkina, mutta valitsin Helsingin käytännön syistä. Se myös tuntuu tietyllä tavalla tutummalta kaupungilta, kun porvoolaisena ravaan siellä lähes joka viikonloppu. En erityisemmin viihdy Helsingin ydinkeskustassa, mutta Helsingissä on myös ihania, vähän rauhallisempia kulmia. 

Fiilikset on ihan uskomattomat. Olin täysin varma välivuodesta. Minulla on kyllä paha tapa aina vähätellä itseäni ja olla äärimmäisen pessimistinen tällaisissa asioissa - toisaalta taas, eipähän tule turhaan petyttyä. Tämä taitaa olla aika suomalainen ajattelutapa, heh. Olin tosiaan ehtinyt jo suunnitella välivuottani aika ahkerasti melkein itku kurkussa, sillä tiesin, ettei välivuosi sopisi minulle ollenkaan. Mutta olin päättänyt, että ei se nyt mikään maailmanloppukaan olisi. Se tunne, kun sain viestin, että minut on hyväksytty yliopistoon... olin niin helpottunut, onnellinen ja hämmentynyt - ja olen edelleen! Aloitin venäjän opiskelun viisi vuotta sitten ja muistan edelleen ensimmäisen oppitunnin, jolloin jo tuli vahva tunne siitä, että vitsi tämä on kivaa. Pian kiinnostuin Venäjän kulttuurista ja historiasta - ja kohta olinkin jo täysin Venäjän pauloissa. Tämä on ollut sellainen kolmen vuoden haave, joka nyt viimein toteutui.

Eli tiivistettynä: syksyllä koittaa muutto Helsinkiin ja alan opiskella Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja kirjallisuutta! 

En kyllä vieläkään usko tätä. Varmaan käynyt joku virhe.


English recap: As you may have guessed from the title of this post, I was accepted into university! I got the message yesterday: "You have been given a degree place, congratulations." I honestly did not expect this. I was so sure I was going to be facing a gap year, which felt scary! I didn't read a lot for my entrance examination: I had lots of motivation, but after finals I was so exhausted. I can't even tell you how happy and relieved I am. This is such a dream come true! I started studying Russian five years ago and I immediately fell in love with the language, and later on with the culture and history. Studying Russian in university has been my dream for about three years. And now it's really coming true!

So in a nutshell: I will start to study Russian language and literature at Helsinki university in the autumn! 

But I'm still not quite believing this. Maybe there has been a mistake lol.

Miss Liida Inez

Tuesday 14 June 2016

OOTD: Dress from Sweden

Hei!

Minulla on paljon asukuvia tarjottavana, tämän lisäksi vielä kolme muutakin! Jostain on kuitenkin aloitettava ja nyt aloitetaan tästä asusta.


Toukokuun alussa käväisimme kummisetäni ja hänen vaimonsa luona ja puin tämän mekon ylleni vierailua varten. Ostin tämän mekon ollessani kaveriporukalla risteilyllä Tukholmassa, liikkeestä nimeltä Beyond Retro, jossa poikkean aina käydessäni Tukholmassa. Oli sunnuntai, joten valitettavasti mikään muu vintageliike ei ollut auki - ei esimerkiksi suosikkiliikkeeni Old Touch. Shoppailimme kaverien kanssa Tukholman keskustassa ja kävimme lopulta myös tässä Beyond Retro -vintageliikkeessä. Minulle tuli melkein hiki, kun kolusin salamannopeasti kaikki vaaterekit läpi, sillä matkakumppanini vain istuivat sohvalla ja tuijottelivat ympärilleen: "Nää näyttää ihan mun mummon vaatteilta." Kokeilin tätä ja kahta muuta mekkoa - tai oikeastaan vain mallailin niitä nopeasti sovituskopissa ylleni ja totesin, että tämä mekko lähtee mukaan. Ei muuta kuin kassan kautta äkkiä ulos. Nopein käyntini vintageliikkeessä ikinä.

Sovitin myöhemmin illalla hytissä tätä mekkoa ihan kunnolla ja onnekseni se istui täydellisesti, mutta kaipasi kyllä tyllihametta alleen. Käytän harvemmin tyllihametta, sillä en siinä oikein viihdy. Tein kuitenkin ehkä virhearvion laittaessani tyllihameen päälleni kummisetäni ja hänen vaimonsa luokse mennessä: heillä oli maailman suloisin koiranpentu, joka innostui tyllihameestani ja roikkui siinä sen verran innokkaasti, että sain jatkuvasti irrotella sen hampaita tyllistäni. Istuessa ruokapöydän ääressä huomasin sen hakeutuneen useampaan otteeseen mekkoni helmojen suojiin nukkumaan. Muutama repeämä tylliin tuli, mutta eipä siinä mitään, rakastan liian paljon koiria ärsyyntyäkseni moisesta (ja minulla on muutenkin nyt niin paha koirakuume, että koira voisi varmaan paskoa päälleni ja minä vain lepertelisin sille) ja muutenkin tämä tylli, joka minulla on näissä asukuvissa mekon alla oli aikansa elänyt. Kävin ostamassa Tampereen pääsykokeiden jälkeen Cybershopista uuden, paljon laadukkaamman Bannedin alushameen, josta kerroinkin edellisessä postauksessa.


Tykkään tässä mekossa erityisesti yläosan helmikirjailuista, joista en sitten kiireessä tajunnut ottaa lähikuvaa. Lisäksi tykkään noista hihoista, tykkään muutenkin yleensä enemmän pitkistä hihoista mekoissa. Ruskeaa mekkoa minulla ei tainnut ennestään ollakaan... paitsi yksi tummempi, mutta se on sen verran paksua kangasta, että sopii lähinnä syksy- ja talvikäyttöön.

Nyt kun kesä tulee, me pieni ryhmä ihmisiä haluamme välttyä rusketukselta. Minä en kyllä naamasta varmaan ruskettuisikaan, kun olen hieronut siihen kilon edestä meikkiä, mutta ihan vain varmuuden vuoksi on kiva omistaa päivänvarjo. Ja se on niin hirveän nättikin. Ostin tämän päivänvarjon viime kesänä Kööpenhaminasta ja se on erittäin hyvässä kunnossa. Olen myös huomannut tarvitsevani lisää kesämekkoja. Minulla on valehtelematta varmaan 20 takkia ja monia syksyyn ja talveen soveltuvia mekkoja, paitoja (minulla on varmaan kymmenen poolopaitaa ja koen tarvitsevani niitä enemmän) ja hameita, koska rakastan niin paljon syksyä ja talvea. Kesävaatteet eivät jotenkin minua inspiroi, eivät edes kauniit kesäiset vintagemekot, mielestäni syksy- ja talvivaatteet ovat paljon mielenkiintoisempia!


Yksi huono puoli tässä mekossa on: kangas on niin ohutta materiaalia, että tuulessa se lentelee taivaan tuuliin.


English recap: Hello! I have three (!!!!) more outfit posts to come, but now we shall start with these outfit photos! I bought this dress from a vintage shop called Beyond Retro during our little cruise to Stockholm in April. It was Sunday, so most of the vintage shops were sadly closed, but this one was open! I was there with my friends, who are not into vintage, so I had to be extremely quick. And let me tell you, that was probably the quickest trip I have ever done to a vintage shop! But I ended up buying this dress! I especially like the embroidery on its top. It does need a petticoat though and I don't feel very comfortable in petticoats. But sometimes I like to wear one! I wore this dress with a petticoat when we were visiting my godfather and his wife, but it was a mistake: they had the cutest little puppy and it ripped the hem of this petticoat with his little teeth. But I couldn't be angry to him, as I love dogs so much (tbh, they could shit on me and I would just smile and pet them) and this petticoat was anyway already too worn out, as the quality of it was quite bad. So after finishing the entrance examination in Tampere I visited Cybershop and bough a new petticoat from a brand called Banned. I told about this in my last post.

Now that summer is coming, there's a small group of us, who want to stay pale. I guess the sun won't come trough the layer of foundations I use, but it's still nice to own a cute little parasol! I bought this one from Copenhagen last summer and it's in such a good condition. I'm also in a desperate need of summer clothing. I don't really like summer clothing, not even the pretty vintage dresses. I have probably about 20 coats and lots of dresses, shirts and skirts perfect for autumn and winter, because I find autumn/winter clothing so much more interesting!

Miss Liida Inez

Thursday 9 June 2016

Ylioppilaspirskeet 2016 / Graduation 2016

No nyt on lakki päässä ja ylioppilastodistus kädessä. 

En koe tätä sen erityisempänä saavutuksena, sillä olin vähän sellainen lukio lukematta läpi -tyyppi, joka avasi kirjat ensimmäistä kertaa koetta edeltävänä iltana. Ylioppilaskokeidenkin suhteen kävi niin, että venäjää lukuunottamatta lukeminen lennähti harmi kyllä vähän perseelleen, en vain saanut otettua itseäni niskasta kiinni. Silti olin lopputulokseen melko tyytyväinen, vaikka toki lukemisella olisi varmaan tullut vieläkin paremmat paperit. Mutta minkäs teet, kaikki kirjoittamani aineet tuntuivat melkoiselta pakkopullalta äidinkieltä ja venäjää lukuunottamatta ja niistä ne E:t sainkin, muuten pysyteltiin mukavasti siinä M:män tasolla. Venäjä jäi muutaman pisteen päähän L:stä ja haluaisin ehkä mennä korottamaan sen ensi keväänä, mikäli en pääse yliopistoon sisälle, sen verran jäi ärsyttämään. Äidinkielikin jäi ihan rajalle, mutta äidinkielen kirjoitukset ovat niin stressaavat ja työläät, etten todellaan halua sitä enää uusia. Jos pääsen sisälle yliopistoon, niin sittenhän voin periaatteessa vaikka heittää paperini mereen.

Now it's official: I have graduated from high school! I don't feel like this is such a huge accomplishment as I was always the one who opened the study books one day before the exam... But still got good grades. I'm pretty happy about the results of matriculation examination/finals, though if I had read more, I would've probably gotten better grades. But whatever, what's done is done. I'm just a bit annoyed that I almost got the best possible grade from Russian, it was only a matter of a few points. I might go and renew the exam to try to get the best grade next year, we'll see.


Lakitustilaisuus meni hyvin. Minua alkoi oikeastaan jännittää vasta siinä vaiheessa, kun huomasin oman luokkani vuoron tulleen. En muista mitään siitä hetkestä, kun kättelin rehtoria ja ryhmänohjaajaani, mutta videolle se oli kuitenkin tallentunut. Onnistuin myös saamaan yhden stipendin: äidinkielenopettajien kirjapalkinnon, eli Sofi Oksasen Norma-kirjan. Olen muutamia Sofi Oksasen kirjoja lukenut ja ne eivät ole oikein olleet minun makuuni, mutta ajattelin, että voisin tuon kuitenkin tässä kesän aikana lukaista. Lakitustilaisuuden jälkeen meillä oli juhlat kotona ja illemmalla suuntasimme kaveriporukalla Helsinkiin Vanhan ylioppilastalon lakkiaisbileisiin. Alan hiljalleen tottua baarielämään, siihen tönimiseen, humalaisiin ihmisiin ja aivan liian kovalla soivaan musiikkiin, joka ei edes ole yhtään omaan makuuni. Kun en minä halua istua kotonakaan.

En itse tajunnut päivän aikana napsia paljoa kuvia, mutta sen sijaan valokuvaamista harrastavalle kummisedälleni lankesi velvollisuus valokuvata.

The graduation ceremony went well and I wasn't nervous at all until it was almost my turn to go to the stage. I can't remember the moment I shook hands with my headmaster and my class teacher, but it was caught on video. I also managed to get one scholarship: a book award given by the Finnish language teachers. After the ceremony we had a party at home and in the evening we headed for the club with a group of friends. I'm slowly getting used to clubs, to the drunken people, how people push you and to how loud the music is. But I don't want to sit home and do nothing either, so you just sometimes need to get out of your comfort zone.

I didn't take a lot of photos during the day, but my godfather luckily took a lot a them.


Meitä valmistui lähes 200. / Almost 200 other students graduated.


Melkein tiputin lakin. Lol. / I almost dropped my cap. Lol.


Nyt mennään kuitenkin tärkeimpään asiaan, eli siihen mekkoon!

Ylioppilasmekkoni löysin jo huhtikuussa Play it Again, Sam -vintageliikkeestä, joka sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Samaisesta liikkeestä vuokrasin myös vanhojentanssimekkoni ja tiesin, että sieltä kannattaa lähteä ensimmäisenä etsimään täydellistä ylioppilasmekkoa. Niinhän siinä sitten kävikin, että kokeilin tätä vaaleanpunaista cocktail-mekkoa heti ensimmäisenä päälleni ja se vei sydämeni mukanaan, vaikka kokeilinkin vielä muutamia muitakin mekkoja. Se on Yhdysvalloista ja 50-luvulta ja istui täydellisesti. Nyt minulla on kunnon juhlamekko juhlavampia tilaisuuksia varten!

But now, the dress!

I already found my graduation dress in April from a vintage shop called Play it Again, Sam (Helsinki, Finland). I also rented my prom dress from the same shop, so I knew it would be the best place to start looking for my graduation dress. And I found the perfect dress immediately: this pink 50's cocktail dress from the USA was the first dress I tried on and it was love at first sight! 


Kävin leikkaamassa hiukseni reilu viikko ennen lakkiaisia ja pituutta lähtikin sitten aika reilusti. Ensin olin hieman kauhuissani, mutta nyt haluaisin leikata näitä vielä lisää! Kiharat tekee nopeammin ja ne myös pysyvät paremmin paksuissa hiuksissani. Ja suorinakin hiukset näyttävät nyt tosi kivalta! Ehdin harjoitella kiharoiden tekemistä näillä lyhyemmillä hiuksilla tasan kerran ennen itse H-hetkeä, joten pelkäsin hiuskriisin iskevän lauantaiaamuna. Onneksi näin ei käynyt, vaan hiukseni tekivät kerrankin juuri mitä halusin niiden tekevän.

Asusteet pidin todella simppeleinä, sillä jo itse mekko oli niin näyttävä. En muutenkaan oikein osaa käyttää koruja, oikeastaan käytän lähinnä vain tätä kuvissa näkyvää helmikaulakorua. Käsiini laitoin valkoiset hansikkaat, joita käytin myös vanhojentanssipukuni kanssa.

I cut my hair about a week before graduation and it got a lot shorter. At first I was a bit terrified, but now I would like to cut these even more! Now it's so much easier to curl my hair and it also looks great straight! I had only had time to practice doing the curls once before the graduation day, so I was scared of having a bad hair day, but luckily my hair did exactly what I wanted it to do! 

I kept it pretty simple with the accessories, because the dress itself was already pretty amazing. So I only wore a pearl necklace and white gloves I also wore with my prom dress one year ago.


Mukanani oli pieni laukku, jonka ostin tammikuussa Vapriikki-Vintagesta. Sinne mahtui mukavasti kaikki tarpeellinen. Vanha tyllialushameeni oli kokenut jo kovia ja oli alunperinkin ollut huonolaatuinen, joten Tampereen yliopiston pääsykokeiden jälkeen kävin Cybershopissa ja ostin tässä blogissa suositellun Bannedin alushameen. Sain melko edullisella hinnalla edeltäjäänsä verrattuna superpehmoisen ja ihanan pöyhkeän tyllihameen (väriksi valitsin hyvin haalean keltaisen - se oli kaikista väreistä lähinnä valkoista). Tykästyin tähän tyllialushameeseen niin paljon, että taidan ehkä käydä vielä kesällä ostamassa toisenkin!

I also had a little bag with me. My old petticoat was in a bad condition and the quality had been pretty poor already when buying it. So after my entrance examination in Tampere university I visited a shop called Cybershop and bought a petticoat from Banned, which had been recommended on this blog. I absolutely love this petticoat, it's so soft and fluffy! I might need to buy another one!


Kakku oli Helsingin Kakkugalleriasta tilattu vadelma-mansikka-valkosuklaa -kakku. / Raspberry-strawberry-white chocolate cake! 

Baariin lähtiessä vaihdoin mekon tähän kolmenkymppiä maksaneeseen 50-luvun tyyliseen repro-mekkoon, sillä en olisi uskaltanut lähteä aidossa 50-luvun mekossa Helsingin yöelämään vaikka olisi maksettu. Minun piti ottaa kunnon asukuvat tästäkin mekosta, mutta minulle iski niin järkyttävä olo, etten jaksanut muuta kuin poseerata muutaman kuvan verran huoneessani. Olin nukkunut niin vähän ja syönytkin niin huonosti, ettei päänsärky ja kuvottava olo meinannut lähteä millään. Onneksi olo helpotti kaverin luona sen verran, että sain aikaiseksi lähdettyä Helsinkiin. Katsotaan jos vetäisen tämän mekon joskus kesällä päälleni ja saan otettua siitä paremmat kuvat. Tämä mekko on kyllä loistava valinta baariin, sillä siinä on kätevät taskutkin, jonne saa tungettua tavaraa.

I changed my dress to this 50's reproduction dress when going to the club. I would've never dared to go the the nightlife of Helsinki wearing an authentic 50's dress. I had planned to take proper outfit photos of this dress too, but I was feeling so terrible that I decided to just take a few photos in room. I had slept only about four hours and not eaten a lot, so I had a horrible headache and I felt nauseated. Luckily I started to feel better at my friend's place and was able to go the Helsinki. Maybe I will take better photos of this dress during the summer.


En ala sen enempää tarinoimaan lukiotaipaleestani, sillä kuten jo tulin maininneeksi, ei lukion suorittaminen ollut minulle mikään erityinen saavutus. Totta kai oli hienoa saada lukio päätökseen ja nyt minulla vissiin sitten on ylioppilastutkinto takataskussa, mutta koen lukion enemmänkin vain pienenä välietappina kohti muita haasteita, eli minun tapauksessani nyt ilmeisesti yliopistoa. Toki lukio auttoi löytämään sen oman kiinnostuksen kohteen - sehän lukion tarkoitus ilmeisesti onkin, yleissivistämisen lisäksi (tosin en minä nyt kyllä koe olevani sen enempää sivistyneempi kuin olin kolme vuotta sitten). Kolme vuotta sitten minulla ei ollut hajuakaan minne jatkaisin lukion jälkeen, mutta suunnilleen lukion kakkosvuoden lopussa koin jonkinlaisen valaistumisen siitäkin. Sitten se olikin vain uskaltamisesta kiinni. Suomen kieli oli pitkään toisena vaihtoehtona, mutta lopulta päädyin seuraamaan sydäntäni ja intohimoani ja toukokuussa löysin itseni venäjän kielen pääsykokeista.

So like I said earlier, I don't feel like this is a huuuuuge accomplishment. Sure I'm happy and proud to finish high school and own this white cap, but I feel like this was only a staging post on my way towards next challenges. And high school also helped me to find my interests and taught me common knowledge (I guess - I don't know am I any wiser I was three years ago tbh). Three years ago I had no idea what do in the future, but last month I found myself sitting at the entrance examination of Russian language.


Onnea kaikille muillekin valmistuneille, mistä ikinä sitten valmistuittekaan!

Congratulations to all who graduated!

Miss Liida Inez

Wednesday 1 June 2016

Täällä taas / I'm back

Tervehdys! Tein varsinaisen katoamistempun tuossa huhtikuun lopussa ja tämä hiljaisuus venähtikin sitten yli kuukauden mittaiseksi. Hups. Olen pahoillani hiljaisuudesta, mutta päätin keskittyä kunnolla pääsykokeisiin, sillä jonkinlaisena perfektionistina vietän helposti useampia päiviä kirjoitellen yhtä postausta. Minulla on kuitenkin peräti kolme asupostausta tulossa ja hiuksiin liittyvää postausta olen aina välillä kirjoitellut eteenpäin. Kuvia siihen pitäisi vielä saada.

So, I took a little break from blogging, because I wanted to focus on my entrance examinations. Now that they are over, I am back with a lot of posts to come! I have three outfit posts ready and I'm working on a post on how I do my hair.


Sain lasit muistaakseni 11-vuotiaana, mutta en käytä niitä melkein koskaan, sillä en tunne vaan oloani mukavaksi niissä. Hankittuani 14-vuotiaana piilolinssit aloin käyttää niitä lähes aina. Oikea silmä on -3,25 ja vasen -3,5 + hajataitto. Kävin myös leikkaamassa hiuksia lyhyemmäksi! / Yep, I have glasses, but I like to use contact lenses most of the time. I also cut my hair and it's so much shorter now!

Blogini hiljaiselon välissä on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä: Euroviisut meni ja tuli (ja jumalauta kerrankin voin sanoa olevani tyytyväinen voittajaan, meinasin jo repiä pelihousuni kun Australia näytti olevan voittamassa - vaikka oikeastihan viisujen voittaja oli Puolan oma Kapteeni Koukku, joka ponkaisi pohjalta kahdeksanneksi, myös allekirjoittanut äänesti häntä - mutta onneksi voiton vei Ukrainan uskomattoman koskettava, jopa minun ihoni kananlihalle saanut esitys ja laulu), joku vähän suuremman luokan jääkiekko-ottelukin vissiin pelattiin, kesä tuli rytinällä, minulla oli ensimmäinen ajotunti, kävin läpi kahdet pääsykokeet ja sain varman tiedon siitä, että saan painaa tuon kampauksen pilaavan valkolakin päähäni kesäkuun alussa.

Tässä jokin aika sitten YTL:ltä tuli tosiaan viralliset tulokset kirjoitusten tuloksista, enkä voi kieltää olevani hieman pettynyt. Englanti jäi muutaman pisteen päähän E:stä, venäjä muutaman pisteen päähän L:stä ja äidinkieli tipahti reippaalla 10 pisteellä vahvasta laudaturista eximiaan. Joka sekin, yllätys yllätys, jäi hyvin lähelle laudaturin rajaa. Hyviähän arvosanoja nuo ovat, mutta en voi kieltää, etteikö ärsyttäisi. Varsinkin venäjä jäi harmittamaan ihan vietävästi, kun se oli minulle ehkä tuosta kolmikosta tärkein. Tavoitteeni venäjästä oli E, mutta kun tietää miten lähellä kävi sitä L:lää, niin totta kai vähän harmittaa. Mutta tällaista tämä on.

So a lot has happened during my break. Ukraine won Eurovision and I'm very happy for Jamala and Ukraine, both the song and the performance were absolutely amazing (though I think the true winner of the night was Poland's own Captain Hook, who jumped to the top from the bottom), some sort of a ice hockey match took place, summer came to Finland, I went through two entrance examinations and it became official that I'm going to graduate on the 4th of June. I'm pretty happy with the results of matriculation examination/finals, but I do feel a bit disappointed, because I was SO close of having the best possible grade from Russian ja my mother language (Finnish). It was just a matter of a few points. But I'm still quite happy!


Yksi ensimmäisistä kevään lämpimistä päivistä. Istuskelin puiston penkillä useamman tunnin lukien pääsykokeisiin. / One of the first very warm days here in Finland.

Pääsykokeista en osaa oikein sanoa mitään. Sekä Tampereen että Helsingin kokeista jäi hyvä fiilis, mutta ei sitä oikein ikinä tiedä. Riippuu ihan siitä millainen taso tänä vuonna on ollut. Tampereen yliopiston pääsykokeissa ryssin vähän yllättäen suomenkielisen osion: pää löi yksinkertaisesti tyhjää, kun piti kirjoittaa lyhyt essee yhdestä pääsykoekirjasta. Selitin sitten jotain ympäripyöreää paskaa paperille 150 sanan edestä ja tajusin lopulta itsekin, ettei tekstissäni ole mitään järkeä tai varsinaista vastausta tehtävänantoon. Sen sijaan venäjänkielinen osio oli suorastaan naurettavan helppo, jouduin pähkäilemään enemmän venäjän yo-kokeessakin. Kokeen jälkeen vastassa olivat tutorit tarjoillen mehua ja keksejä, tulipahan ainakin tervetullut olo. Kovasti vakuuttelivat minulle, että löydän kuitenkin itseni syksyllä Tampereen yliopistosta ja nyrpistelivät nenäänsä, kun kerroin hakeneeni Helsinkiin ykkösvaihtoehtona.


Ajoimme Tampereelle jo pääsykoetta edeltävänä päivänä. / We drove to Tampere (where I had my first exam) already one day before the exam.

Helsingin pääsykokeissa kaikki muu meni hyvin, paitsi venäjänkielisen asiatekstin referointi ja yksi pirullinen tosi/epätosi-tehtävä, jonka kohdalla ajattelin, että ei tässä kai sitten muu auta kuin laittaa lottokone käyntiin... Venäjänkielisestä asiatekstistä en ymmärtänyt puoliakaan, joten referaatistani tuli varmaan aika hämmentävä, kun piti improvisoida ja päätellä/keksiä itse jotain täytettä. Toivottavasti jotain meni oikein. Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -romaaniin perustuvaan esseeseen olin sen sijaan erittäin tyytyväinen, siitä kyllä irtosi vaikka millä mitalla juttua, sillä koko kirja on täynnä symboliikkaa. En olisi aluksi uskonut, että rakastuisin palavasti tähän Saatana-kirjaan, mutta se paljastui kuivahkon alun jälkeen ihan hemmetin hyväksi. Kyllä, se oli absurdi ja outo, ajoittoin jopa niin absurdi ettei voinut muuta kuin nauraa. Kuitenkin yksi parhaista ja viihdyttävimmistä kirjoista, mitä olen lukenut, en voi muuta kuin suositella! Kielioppitehtävät olivat suht helppoja, mutta eivät ehkä yhtä ns. mekaanisia verrattuna Tampereen kokeeseen. Minun täytyi lukea jokaisen tehtävän tehtävänanto muutamaan kertaan, kunnes ymmärsin mitä tehtävässä haettiin. Helsingin koe oli selkeästi haastavampi ja vaikeampi kuin Tampereen, minkä nyt kyllä ymmärtää, sillä vaikka Tampereenkin yliopisto on arvostettu ja hyvä yliopisto, niin Helsingin yliopisto on kuitenkin Helsingin yliopisto, ei siitä pääse mihinkään. 


Paniikki / Panic

Nyt vain odottelen tuloksia. Olen päättänyt, ettei maailmanloppu tulekaan, jos en pääse kumpaankaan yliopistoon (vielä huhtikuussa voivottelin, että välivuosi olisi maailmanloppu). Aion varmasti keksiä itselleni jotain viihdykettä vuodeksi ja sitten uusi yritys! Olen mietiskellyt ainakin liittymistä Suomi-Venäjä-Seuraan ja jonkinlaista matkaa Venäjälle, jotta pääsisin käyttämään venäjää ihan käytännössä. Jos nyt välivuosi tulee, niin haluan pyrkiä pitämään venäjän kieltäni yllä ja mahdollisesti jopa kehittämään sitä. Mutta mitään sen tarkempia suunnitelmia en vielä ole tehnyt, parempi odottaa tuloksia rauhassa. Sitten minulla on hitto vieköön kokonainen vuosi aikaa päättää mitä teen elämälläni.

Lisäksi olen käynyt istumassa autokoulun teoriatunneilla ja ajanutkin autoa jo kaksi kertaa. Päätin lopulta ajaa automaattikortin, koska #menesiitämistäaitaonmatalin. No ei, meillä on ollut jo vuosien ajan aina automaattivaihteinen auto ja automaattiautojen määrä lisääntyy vuosi vuodelta, joten totesin, että minäpä olen nyt oikein moderni ihminen ja ajan automaattikortin. Ja mikäli totean myöhemmin, että olipa paska päätös, voin aina suorittaa manuaalivaihteisella autollakin sen kortin. Tiedän, että olen superhuono multitaskaaja ja minulla on vaikeuksia hahmottaa asioita (esim. joudun aina miettimään hetken mikä on oikea ja mikä vasen --> laitan vilkun usein väärään suuntaan ja meinaan kääntyäkin väärään suuntaan), joten pelkäsin, että manuaalivaihteistolla ajaminen menisi minun osaltani sähläämiseksi. Eihän se nyt mitään rakettitiedettä ole, mutta kun tarjolla on helpompikin vaihtoehto, niin miksipä ei sitä kokeilisi.

I don't really know how to feel about the entrance examinations. Or well, I do think they went okay and I'm happy, but you never know how the other participants did. I applied into university to study Russian. I used to be scared of the idea of having a gap year, but you know, it isn't the end of the world. I have some plans for a possible gap year, but first I'll wait for the results to come. I'll have to wait a whole month...

Like I told you in the earlier post, I signed up for driving school. I have been on the theory lessons, but I've also driven a car, twice! I decided to only drive a car with an automatic transmission, which of course means I can't drive with a manual transmission. I just thought it would be the best for me, as I have troubles with understanding for an example what is left and what is right (and when driving, this usually messes me up and I put the turn signal pointing on the wrong direction and even I may turn to the wrong road). So I just thought it might be too much for me, as I need to get the license before September.


Helsingin pääsykokeen jälkeen aurinko paistoi ja hymyilytti. / After the last entrance examination in Helsinki sun was shining and I was happy.

Mutta, lauantaina olisi edessä ylioppilasjuhlat. En malta odottaa, että pääsen viimein laittamaan päälle unelmamekkoni, jonka ostin jo viikkoja sitten Play it again, Sam -vintageliikkeestä Helsingistä. Valokuvausta harrastava kummisetäni lupautui ottamaan vähän virallisempia kuvia ja meillä on pienimuotoinen juhlatilaisuus kotona.

Illalla olisi edessä jälleen seikkailu Helsingin yöhön ja lakkiaisbileisiin. Muistelen kauhulla penkkarien baari-iltaa ja sitä, kuinka saavuimme kello seitsemältä aamulla takaisin Porvooseen. Club Capitalista en tykännyt yhtään, musiikki oli hirveän kovalla ja ihmiset tönivät niin paljon, että meinasin kaatua kumoon usemman kerran. Minulla taisi jossain vaiheessa mennä hermot ja tönäisin jotain kunnolla kyynärpäälläni, seura tekee kaltaisekseen niin hyvässä kuin huonossa... En ole yhtään baari-ihmisiä, mutta en minä halua istua kotonakaan. Tosin olin nyt toisen kerran baarissa vappuna ja siitä tykkäsin! Porvoossakin oltiin takaisin jo kolmelta... Olimme Tavastialla ja se oli oikein miellyttävä kokemus, kerrankin oli siedettävää musiikkia (myöhemmin paljastui, että kyseessä oli ollut lauantaidisko), eikä ihmisiä ollut niin hirveästi. Kaverini eivät sen sijaan Tavastialle lämmenneet, heh.

But hey, on Saturday I'm going to graduate from high school! I can't wait to put on the beautiful dress I bought weeks ago and show it to you. In the evening I will go to a club with my friends - and ugh, do I hate clubs. But I don't want to sit at home, so club it is then!


Pieni sneak peak lauantain asukokonaisuudesta. / A little sneak peak of my graduation outfit!

Miss Liida Inez