Syksyssä parasta on... Best things about autumn...

Pimenevät illat. Kaikki eivät pimeydestä tykkää, mutta minä rakastan sitä. Kesän yksi suurin miinus on liiallinen valoisuus, varsinkin valoisat illat. Haluan pimeyden laskeutuvan jo aikaisin illalla, jotta siitä ehtii nauttia ilman, että täytyy valvoa yömyöhään. Pimeydessä on mielestäni jotain niin kaunista ja rauhoittavaa. Ajoitan yleensä syksyiset lenkkini iltaan, jotta saan hölkätä pimeydessä, katulamppujen valossa. Tykkään käydä kaupungillakin pimeän aikaan ja ihailla kaupungin valomerta.

Dark evenings. Not everyone likes dark, but I love it. One of the biggest downsides of summer is the brightness, especially the bright evenings. I want the darkness to settle down early in the evening, so that you can actually enjoy of it without having to stay up late. There's something so beautiful and calming in the darkness. I usually like to go for a run when it's dark, so that I can jog in the darkness, in the light of the street lamps. I also love to visit the town when it's dark and admire the lights of the town.

Porvoo hämärän aikaan.
Evening at my home town Porvoo.

Vilpoisuus. En voi sietää yli 25 meneviä lämpötiloja (ja jo 20 asteenkin kohdalla liikutaan epämukavuusalueella), joten kesän jälkeen syksyn sää tuntuu virkistävältä ja raikkaalta. Ihan kuin voisi taas hengittää vapaasti (tämä tunne saattaa kyllä johtua kauheasta allergiastani, josta kärsin keväisin ja kesäisin, heh), kesän lämpimät säät tuntuvat jotenkin tunkkaisilta. Ulkona puhaltaa raikas tuuli, joka tuntuu mukavalta iholla. Aamuisin maa voi olla jo kuurassa. Vilpoisuuteen liittyy myös kesäpukeutumista monipuolisempi ja minun mielestäni paljon kauniimpi vaatetus, mutta tulemme siihen myöhemmin.

Coolness. I can't stand when the temperature goes over 25 degrees Celsius (and I'm already out of my comfort zone when the temperature goes up to 20 degrees Celsius) so the chilly autumn weather feels refreshing after summer. Feels like I can breathe again (this feeling might be a result from my terrible allergy that I have in summer and spring, hah), summer weather feels... stuffy. Fresh wind is blowing outside and it feels so good on the skin. Coolness means also that you can finally take your autumn clothes out from the closet. In my opinion, autumn clothing is so much more versatile and more beautiful compared to summer clothing, but I will talk more about this later in this post.

Asukuvia viime syksyltä.
Outfit photos from last autumn.

Kynttilät. Kun illat alkavat pimetä tai kun koko päivän ajan sataa, on ihanaa sytytellä kynttilöitä. Jo pelkkä kynttilöiden tuoksukin tuo nykyään mieleeni syksyn ja talven. Kynttilöiden valossa on mukavaa fiilistellä kuuntelemalla jazzia tai lukemalla hyvää kirjaa.

Candles. When the evenings start to get darker or when it's a rainy day, I love to light up the candles. Just the smell of the candles reminds me of autumn and winter. I love to listen some jazz or read a good book in the candle light.

Danielle Steelen kirjat ovat parasta "hömppää" ikinä.
Danielle Steele's books are sometimes complete nonsense, but I love reading them anyway.

Kuumat juomat. Ja niiden juominen viltin alle käpertyneenä. Villasukat jalassa. Kera kirjan. Tarvitseeko muuta sanoa?

Hot drinks. And drinking them snuggled up in a blanket. Wearing woolen stockings. Reading a book. Do I have to say anything else?

Glögin juominen alkaa jo aikaisin syksyllä. Muumilaakson marraskuu kuuluu olennaisesti syksyyn.

I start drinking (alcohol free) mulled wine early in the autumn. Reading Moominvalley in November is an important part of my autumn.

Aurinkoiset syyspäivät. Rakastan sellaisia syyspäiviä, jolloin aurinko paistaa kirkkaansiniseltä ja pilvettömältä taivaalta, mutta silti ulkona on jo hyvin vilpoista. Päivän kruunaa napakka tuuli ja värikkäät lehdet. Silloin syysfiilikseni on korkeimmalla.

Sunny autumn days. I love those sunny autumn days, when the sun is shining from a cloudless bright blue sky, but there's still very chilly outside. Even better is, if there's a strong wind blowing outside and the trees are covered up in colourful leaves. Those are the days when I feel like the happiest girl on Earth. 

Aurinkoinen syyspäivä viime syksyltä.
Sunny autumn day in last autumn.

Rauhallisuus. Kesällä elämä on niin hektistä ja ihmisten oletuksien mukaan koko ajan pitäisi olla menossa ja tekemässä jotakin, mutta syksyllä elämä rauhoittuu ja onkin jälleen ihan hyväksyttävää olla kotona ja olla vähän melankolinen. Olen introvertti ja tarvitsen melkeinpä enemmän aikaa kotona olemiseen ja omien juttujen tekemiseen, kuin ihmisten kanssa seurusteluun.

Peace. Life feels so hectic during summer and people assume that you should be doing something or going somewhere all the time. But in autumn life settles down and it's okay if you just want to stay home and be a little bit melancholic. I am an introvert and I need almost more time being alone and doing things I like, than socializing with people.

Helsinki viime syksynä aikaisin aamulla. Ihanan rauhallista.
Helsinki in last autumn, early in the morning. So peaceful.

Sateiset syyspäivät. Vaikka aurinkoiset syyspäivät ovat ihania, niin ovat myös sateiset syyspäivät, kunhan niitä vain ei ole liikaa. Silloin on ihana jäädä kotiin (jos vain siihen on mahdollisuus) ja kuunnella sateen ropinaa. Ja vielä parempaa ovat tietenkin kunnon syysmyrskyt, jolloin ukkostaa ja salamoi!

Rainy autumn days. Even though I love sunny autumn days, it feels good to have some rainy days every now and then. Staying home and listening the pitter patter of the rain outside is the best thing to do (unless you are unfortunate and you'll have to go outside). And even better: good old autumn storms, thunder and lightning!

Sadepäivä.
Rainy day.

Syyspukeutuminen. Olen aina ollut sitä mieltä, että syyspukeutuminen on monipuolisinta ja kauneinta. Ja olen edelleen sitä mieltä, vaikka tyylini onkin vuosien varrella muuttunut. Syksyllä saa ottaa taas käyttöön kaikki ihanat takit, saappaat, kaulahuivit, hansikkaat, neuleet, jakut ja baskerit. Ja kotona voi pitää villasukkia! Sinulla on tavallaan mahdollisuus pukeutua kahteen erilaiseen asuun: ulkona käytät takkia ja muuta tarpeellista syysvaatetusta kuten vaikkapa hansikkaita ja kaulahuivia, mutta sisällä riisut ne pois ja alta paljastuu toinen asu! Näin minä ajattelen syyspukeutumisen. Myös syksyn värit ovat ihania - lempiyhdistelmäni on tummanpunainen ja sinapinkeltainen.

Autumn clothing. I have always loved autumn clothing and thought that it's is the most versatile and the most beautiful. And I still think like that, even though my style has changed during the years. In autumn you can use coats, boots, scarfs, gloves, cardigans, blazers and berets. And while being at home you can wear woolen stockings! You have the chance to wear two outfits at the same time: outside you wear a coat and other essential clothing like gloves or a scarf, but when you come inside and take them of, there's a whole new outfit under the coat! This is how I like to think autumn clothing. I also love the colours of autumn - my favourite coulour combination is dark red and mustard.

Syksyistä vaatetusta. Tulipa hirveä himo pukeutua tuohon vasemmanpuoleiseen asuun, mutta ehkä se on vielä vähän liian jouluinen... ja kuuma. Ja älkää välittäkö keskimmäisen kuvan iho-ongelmista, en osaa photoshopata.
Autumn clothing. I would love wear that outfit on the left again like, right now, but I guess it's a bit too Christmassy... and hot. And ignore my skin problems in the middle photo, I can't photoshop.

Ruska. Ehkä lempiasiani syksyssä. Ilman ruskaa ei ole syksyä.

Autumn colours. Probably my favourite thing in autumn. There is no autumn if there's no autumn colours.

Viime syksyn väriloistoa.
Lots of colourful trees and leaves in last autumn.

Hiljalleen alkava joulun odotus. Syksyn lisäksi rakastan myös talvea ja erityisesti joulua. Rakastan sitä hetkeä, kun ensimmäisten joululehtien ja joulukoristeiden huomaa tulleen kauppoihin. Ja kun joulukalenterit saapuvat kauppoihin ja vietän aivan liian paljon aikaa täydellisen valitsemiseen (totta kai ostan edelleen joulukalenterin!). Tai kun televisiossa näytetään ensimmäinen joulumainos, varsinkin Coca Colan joulumainokset tuovat minulle joulumielen, erityisesti tämä, luullakseni vuoden 1997 mainos. Ja kun mahdollisesti ensilumi sataa jo syksyn loppupuolella. Ja kun voi jo alkaa hiljalleen suunnitella joululahjoja...

Waiting for Christmas. Besides autumn I also love winter and especially Christmas. I love the moment, when you notice that the first Christmas magazines and Christmas decorations have arrived to the shops. And when the Advent calendars arrive to the shops, I spend way too much time choosing my favourite one (of course I still buy Advent calendar!). Or when they show the first Christmas commercial on television, especially the Christmas commercials of Coca Cola make me feel very Christmassy! My favourite is probably this Coca Cola commercial from 1997 (I think). And when the first snow falls down. And when you can slowly start thinking of what to buy for your close ones...

Vasemmalla minä jouluaattona oikein jouluisena entisen kotimme yhteisellä parvekkeella. Olin niin innoissani lumesta! Oikealla ylhäällä Porvoon vanhan kaupungin joulunavajaiset. Alhaalla vasemmalla minun suurin missioni jouluisin, eli piparien leipominen. Oikealla otos joulukuusestamme.
On the left there's me on Christmas eve, standing on our former apartment's shared balcony. I was so excited because of the snow! Top right photo is from the Christmas opening ceremony in Porvoo. Bottom left is a photo from December, when I bake gingerbreads! And on right a snap from our Christmas tree.

Halloween. Ennen joulua juhlitaan kuitenkin Halloweenia! Tai no, en itse voi varsinaisesti sanoa juhlivani tai viettäväni Halloweenia millään tavalla, mutta tykkään kyllä koristella huoneeni ja muuten vaan fiilistellä.

Halloween. But before Christmas we celebrate Halloween! Or well, I really can't say that I would celebrate Halloween, but I like to decorate my room and enjoy the atmosphere.

Nämä kurpitsavalot ovat tosi hauskat!
These pumpkin lights are so delightful!

Käsityöt. Innostun erityisesti syksyllä virkkaamaan ja neulomaan. Ilmojen kylmetessä ja iltojen pimetessä on mukava jäädä kotiin neulomaan tai virkkaamaan. Olen hyvä virkkaamaan, mutta neulomisessa olen vähän huonompi, tai oikeastaan olen täysin kujalla yrittäessäni neuloa. Aion tänä syksynä kokeilla neuloa yhden helpohkon hartiahuivin, jonka ohjeen löysin 50-luvun alun käsityölehdestä.

Handicrafts. I enjoy crochet and knitting, especially in autumn. When the weather gets chilly and the evenings get darker, it's nice to stay home and do some handicrafts. I am quite good with crochet, but I'm not so good with knitting, I actually just can't knit. This autumn I'm going to try to knit one very simple shawl, I found the pattern from a handicraft magazine from the early 50s.

Vasemmalla muutama vuosi sitten virkkaamani joulupukki ja tonttu, ohjeen keksin itse. Oikealla pöllö ja teepaketti, jotka annoin muutama vuosi sitten ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Pitäisikin virkata taas tuollainen pöllö, en vain enää tarkalleen muista miten tuon virkkasin.
On the left there's a Santa Claus and his elf. I crocheted them a couple years ago and made up the pattern myself. On the right there's a crocheted owl and a tea packet, they were a birthday present for my friend. I should crochet a new owl like that again, but I just can't remember how I crocheted it.

Syksyiset leipomukset. Syksyllä on ihanaa leipoa erilaisia piiraita. Tänä vuonna aion viimein kokeilla leipoa kurpitsapiiraan, jonka leipomista olen suunnittelut jo muutaman vuoden, mutta se on jotenkin aina jäänyt. Ja koska kurpitsapiiras pitää ehdottomasti leipoa syksyllä!

Autumn pastries. I love to bake different kind of pies during autumn. This year I have decided to try to bake a pumpkin pie. I have been planning to bake one for a couple of years, but for some reason I have never had the time to actually fulfill my plan. And you can bake a pumpkin pie only in autumn!

Omenapiirakka on olennainen osa syksyä.
Apple pie is an important part of the autumn.

Syksyinen musiikki. Syksyyn kuuluu olennaisesti myös syksyinen musiikki. Tässä minun syksyfiilistäni nostavia kappaleita. Suurimpaan osaan syksy ei edes liity millään tavalla, mutta syystä jos toisesta niitä on tullut kuunneltua paljon menneinä syksyinä ja niinpä niitä kuunnellessa tulee mukavan syksyinen fiilis.

Autumn music. Music is a big part of my autumn. Here are some songs that lift my autumn spirit up. Most of them don't have anything to do with autumn, but for some reason I have listened them a lot in past autumns, so whenever I listen to them, they remind me of autumn.

Koko syksy ylipäätään. Syksy on minulle uuden alku, jolloin koen olevani energisimmilläni ja innostunut kokeilemaan kaikkea uutta ja aloittamaan erilaisia projekteja. Se johtuu varmaankin osittain pitkästä kesälomasta, mutta jokin itse syksyssä minua piristää. Ehkä se virkistävä vilpoisuus ja pimeys? Minun on vaikea edes selittää miksi liiallinen valoisuus saa minut niin maahan (tällä tarkoitan siis todellakin liiallista, sellaista kuin kesäisin on, en minäkään selviäisi, jos koko ajan olisi pimeää). Tulen todella väsyneeksi ja energiaa ei meinaa riittää mihinkään. Hermotkin ovat kireämmällä. Aamuisin saatan jäädä sänkyyn pyörimään moneksi tunniksi, koska ei huvita nousta ylös. Aika samanlaisia oireita, kuin kaamosmasennuksesta kärsivillä taitaa olla?

Onneksi syksy on ihan kohta täällä. Toivottavasti tämä helpotti kesänystävien tuskaa edes jollakin tasolla tai antoi syysihmisille lisää fiilisteltävää!

Kertokaa myös jos unohdin jotain. Mistä asioista te tykkäätte syksyssä? Vai ettekö voi sietää koko vuodenaikaa?

Autumn itself. Autumn is like a new beginning for me, the time of the year when I feel like I'm full of energy and I'm interested in trying out new things and starting projects. Long summer holiday is probably one of the reasons, why I feel so energetic, but something in the autumn itself makes me incredibly happy. Maybe it's the coolness and the darkness? I'm having hard time trying to explain why lightness makes me so depressed (and I'm talking about the lightness during summer and spring, here in Finland even the nights can be really bright! But even I couldn't survive if it was dark all the time). But lightness and heat make me really tired and I'm having trouble to find energy to do things. I get irritated easily. In the morning I might stay in the bed for many hours, because I don't feel like getting up. I guess those who suffer from winter depression have the same symptoms?

Luckily autumn will be here soon! I hope this helped summer people to cope with the fact that autumn is coming or gave more reasons to get exited for autumn for those who love it already!

And tell me if I forgot something. Why do you like autumn? Or do you hate it?

(Kaikki kuvat ovat viime tai sitä edellisen vuoden syksyltä.

All the photos are from autumn 2013 or autumn 2014.)

Miss Liida Inez

Eurovision 2015 - My favourite songs

Euroviisut ovat ihan kulman takana ja koska olen kyseisten viisujen suuri fani, olen jo kuunnellut kaikki kappaleet... Ja tietenkin myös listannut lempikappaleeni tältä vuodelta! Sen sijaan, että tekisin tyypillisen TOP 10 -listan, päätinkin antaa lempibiiseilleni pisteitä. Täsmälleen samaan tapaan, kuin Euroviisuissa tehdään! Oli muuten pirun hankalaa valita suosikit kaikista biiseistä, koska tänä vuonna mukana on monia erittäin hyviä biisejä! Minun oli myös pakko antaa yksi erikoismaininta eräälle kappaleelle... Joka tapauksessa, mennään itse asiaan!

Eurovision is right behind the corner guys! As a huge fan of this song contest I have already listened all the songs... And of course I listed my favourite songs! Instead of doing the the typical ”TOP 10” list, I decided to give points to my favourite songs. Like they do it in the actual contest! By the way, it was very difficult to choose my favourites, there are so many good songs this year! Also, I had to give ”a special mention” for one song... Anyway, here we go!

1 POINT
ISRAEL: Nadav Guedj - Golden Boy

Yleensä olen se, joka rakastaa upeita Euroviisu-balladeja, mutta tämä kappale on minusta oikein mainio! Kivaa, kevyttä poppia. Toivon, että pääsee finaaliin ja uskonkin pääsevän, sillä tämä kappale erottuu varmasti hyvin kaikkien balladien joukosta. En vain ymmärrä miten laulaja voi olla 16-vuotias... näyttää yli parikymppiseltä!

Usually I'm the one who loves powerful Eurovision ballads, but this song is great! Fun and very pop. I hope it goes to the final and I believe it does: this song will stand out, because there are so many ballads this year. There's just one thing I can't understand: the singer is 16 years old... he looks like he could be over 20!

2 POINTS
FRANCE: Lisa Angell - N'oubliez pas

Tykkään tästä biisistä todella paljon. Tykkäsin myös Ranskan viime vuoden legendaarisesta Moustache-euroviisubiisistä. Eli ranskaksi voi laulaa melkein mitä tahansa - jopa viiksien haluamisesta - ja kuulostaa upealta! Koska tykkään tietää mistä laulut kertovat, minun piti etsiä käsiini tämän kappaleen englanninkielinen käännös, sillä ranskani on hyvin, hyvin, hyvin huonoa. Ja sanoitus on muuten sitten upea. Kaiken sen jälkeen mitä Ranskalle on tapahtunut tämän vuoden aikana, tämä biisi tuntuu olevan täydellinen valinta edustamaan kyseistä maata Euroviisuissa.

I really like this song. I also liked France's legendary Moustache song from last year. You can sing just about anything in French and it will sound amazing, even about wanting to have moustache! Because I like to know what the songs are about I had to check the lyrics as my French is very very very bad. And the lyrics are so beautiful. After all that happened to France this year, this song feels like a perfect choice for Eurovision.

3 POINTS
ITALY: Il Volo - Grande amore

Upea, mahtipontinen biisi ja upeat äänet! Olisi sijoittunut paremmin minun listallani, mutta jokin biisissä vaan tökkii, vaikka yleisesti ottaen onkin mahtava.

What an amazing and powerful song! And their voices! This song would have been higher on my list, but I don't know, something in this song just feels off to me, even though generally speaking it is an amazing song.

4 POINTS

F.Y.R. MACEDONIA: Daniel Kajmakoski - Autumn Leaves

Ihana biisi! Tykkään todella paljon tämän biisin melodiasta. Jokin tässä minuun vetoaa suuresti, sen kummempia selittämättä. Kaipaisin kuitenkin biisiin jotakin "lisää." Joissakin vaiheissa se tuntuu lähtevän viimeinkin kunnolla käyntiin, mutta sitten lässähtääkin. Musiikkivideo on aika symppis!

This is such a lovely song, isn't it! I really like the melody of this song. Something in this song just makes me love it, don't know how to explain it. But I'm still missing something "more." The music video is beautiful and creative though!

5 POINTS
ALBANIA: Elhaida Dani - I'm alive

Tämä kappale taitaakin olla yksi tämän vuoden ennakkosuosikeista. Ja minähän tykkään tästä kipaleesta myös. Todella mahtipontinen ja jonkinlainen balladin ja popin sekoitus. Ja Elhaida Danilla on upea ääni, sitä ei käy kiistäminen. Jos esitykseen on panostettu, tämä voisi voittaa koko homman. Se olisi Albanian ensimmäinen voitto, joten kannustan ehdottomasti Elhaidaa!

This song is one of the general favourites this year. And I like it too. Really powerful and kind of a mix of pop and ballad. And oh yes, Elhaida Dani has an amazing voice. With a good show, this could win the whole thing. It would be Albania's first win, so I'm totally cheering for Elhaida!

6 POINTS
RUSSIA: Polina Gagarina - A Million Voices

En tykännyt Venäjän viime vuoden kappaleesta yhtään ja en vieläkään ymmärrä miten se sijoittui niinkin hyvin (tai no, koska politiikka), mutta tämän vuoden biisi on loistava! Olen kuunnellut paljon Polina Gagarinan musiikkia (yhdessä vaiheessa popitin hänen kappalettaan Net jatkuvasti!), joten olin innoissani, kun kuulin hänen edustavan Venäjää tänä vuonna. Ja kun lopulta kuulin itse biisinkin, olin todella innoissani! Vaikka tämä kappale onkin hyvin perinteinen Euroviisubiisi (tyypillinen melodia ja sanoitus, joka kertoo maailman rauhasta tai rakkaudesta yms.), en voi mitään sille, että rakastan tätä biisiä. Tämä voisi hyvinkin olla tämän vuoden voittajaehdokas, jos ihmiset vain unohtaisivat politiikan hetkeksi (mikä tapahtuu Euroviisuissa äärimmäisen harvoin lol) ja keskittyisivät musiikkiin ja esityksiin.

I didn't like Russia's last year's song at all, but this one is fine as hell! As a fan of Polina Gagarina's music (I used to listen her hit song Net nonstop!) I was really excited to hear that she would present Russia in Eurovision and when I heard the song I was even more happier! Even though the song is a very typical Eurovision song (you know, Eurovision songs always have that typical sound and lyrics that tell about world peace or love etc.), I can't help but love it. I have to say, this one is a potential winner, if people just would leave the politics aside for once (though that sadly never happens in ESC lol) and focus on the music and the show.

7 POINTS
NORWAY: Morland & Debrah Scarlett - A Monster Like Me

APUA KUN TUO MIESLAULAJA ON KOMEA. Ja Debrah Scarlett on toki upea myös. Vau. Joka tapauksessa, ehkä keskityn siihen olennaiseen, eli itse kappaleeseen? Koska sekin on upea! Pidän erityisesti kertosäkeestä, varsinkin sen alusta: "I better let you go, to find the prince you thought you found in me." Ah, kylmiä väreitä!

OMG THE MALE SINGER IS SO GORGEOUS LIKE A FREAKING STATUE oh my oh my. And Debrah Scarlett - also a stunner. Wow. Anyway, maybe I should focus on the song? Because it's gorgeous as well! I love the chorus, especially the beginning of it: I better let you go, to find the prince you thought you found in me." Gives me chills! 

8 POINTS
ROMANIA: Voltaj - De la capat

Tulen olemaan erittäin pettynyt, kun tämä kappale ei tule pääsemään semifinaaleja pidemmälle. Nyyh. Olen aika varma, ettei tätä biisiä nähdä enää finalissa. Olen kuitenkin iloinen siitä, että Voltaj esittää edes semifinaalissa tämän kyseisen kauniin kappaleen, jolla on myös tärkeä sanoma. Sanoitusten lisäksi rakastan myös kappaleen rauhallista melodiaa ja tietenkin myös musiikkivideota. Yksi suosikeistani tänä vuonna.

I'm going to be heartbroken when this song won't make through the semifinals. Seriously. Because I'm pretty sure we will not see this song in the finals. But I'm still happy that Voltaj enters Eurovision with such a beautiful song which has an important message. The lyrics are not the only thing I love, I really love the melody of the song as well. And the music video of course. One of my favourites.

10 POINTS
AUSTRALIA: Guy Sebastian - Tonight Again

Jahas, Australia debytoi Euroviisuissa - ja miten upealla biisillä! Tässä on todellinen korvamato, mutta hyvällä tavalla! Olen kuunnellut Guy Sebastianin live-esityksiä ja hän osaa myös laulaa todella hyvin livenä. Ei tällä biisillä varmaan voiteta, mutta tämäkin saattaa erottua hyvin joukosta, koska ensinnäkin esittäjänä Australia ja toiseksi, koskettavien balladien keskellä tämä on mukava piristys.

So, Australia makes it first appearance in Eurovision - and with an amazing song! This is a true earworm, but in a good way! I have listened Guy Sebastian singing live and he can totally sing live too. I don't think that this song has chances of winning, but I think it will still stand out, because first of all, it's Australia and secondly, this song has a nice, happy tune compared to the touching ballads this year.

12 POINTS
ESTONIA: Elina Born & Stig Rästa

Ja tässä se on, minun tämän vuoden ehdoton suosikkini! Voisin vain kuunnella tätä kappaletta vaikka kuinka monta tuntia putkeen (ja olenkin tainnut jo tehdä näin...). Tykkään hirmuisesti Elina Bornin äänestä ja kappaleen melodiasta. Tämä voisi hyvinkin olla kuin viime vuoden Hollanti, joka oli äärimmäisen epä-Euroviisumainen kappale, mutta sijoittui silti erittäin korkealle. Niin ainakin toivon! Minä ainakin soisin mieluusti voiton Virolle.

And here it it, my favourite song this year! I could just listen this song for hours (which I have probably done already...). I love Elina Born's soft voice and the melody of the song. This could be like last year's Netherlands. The Netherlands had a very atypical Eurovision song last year, but still they got huge amount of points. And I really hope that Estonia would win this year, because this song is just pure love!

ERITYISMAININTA/SPECIAL MENTION
UNITED KINGDOM: Electro Velvet - Still In Love With You

Noniin. Tämä on sellainen kappale, jota joko rakastaa tai vihaa. Ja arvatkaapa mitä? MINÄHÄN RAKASTAN TÄTÄ JA AION NIIN ÄÄNESTÄÄ TÄTÄ FINAALISSA. Onko tämä kappale vähän outo? Jep. Entä kuulostaako se vähän halvalta? Kyllä. Ovat sanoitukset hölmöt? Jo vain. 

Ehkä selitys tähän kaikkeen onkin se, että ensimmäistä kertaa kuunnellessani tätä biisiä, ajattelin mielessäni "Voi luoja. Mitä Iso-Britannia on nyt mennyt tekemään? Iso-Britannialla on One Direction (ILMAN ZAYN MALIKIA TOSIN), Ed Sheeran, Sam Smith, Paloma Faith jne. ja se päättää silti lähettää TÄMÄN Euroviisuihin?" Toisella kuuntelukerralla ajattelinkin jo "No jaa, ei tämä nyt niin paha olekaan." Kolmannella kerralla tanssinkin jo kappaleen mukana. Tykkään kovasti electro swingistä, mutta eihän tämä Electro Velvet ole lähelläkään esimerkiksi Parov Stelaria. Arvostan silti heidän panostustaan ja rohkeuttaan lähteä tällaisella biisillä Euroviisuihin. Minusta tämä kappale ei ansaitse kaikkea vihaa, mitä se saa päälleen. Tänä vuonna Euroviisuissa on ainakin yksi vielä hirveämpi kappale. Kaikella rakkaudella, Suomen kappale on täyttä... En edes tiedä mitä sanoa. En ole vakuttuunut.

Ja jos en äänestä Iso-Britanniaa itse kappaleen takia, äänestän sitä viimeistään sen takia, että mieslaulaja on hemmetin komea. Hitto. Brittimiehet. Joka kerta.

This is that kind of a song that people either love or hate. And guess what... I LOVE IT AND I'M SO GOING TO VOTE IT IN THE FINALS. Is it weird? Yes. Does it sound a bit cheap? Yes. Are the lyrics stupid? Yes. 

Maybe the thing is that first time hearing this I thought ”Oh my god. What have you done UK? You have One Direction (WITHOUT ZAYN MALIK THOUGH), Ed Sheeran, Sam Smith, Paloma Faith etc. and you send THIS to Eurovision?” Second time listening to this I thought ”Actually, this is not that bad.” Third time listening to the the song I was already dancing. I love electro swing but let's face it, Electro Velvet isn't even close to Parov Stelar, but I appreciate their effort. I don't think it deserves all the hate it's getting. There is at least one song that is even worse. With all the love, Finland's (yes, my dear home country) song is just... I don't even know what to say. Not impressed.

And if I won't vote for the song because of the song itself, I will sure vote it because the male singer is unbeliabely gorgeus. Damn. British men. Everytime.

********************

Siinäpä se! Tämän postauksen tekemisessä meni peräti pari viikkoa, koska käänsin tällä kertaa kaiken englanniksi ja yritin keksiä siedettävän hyvät analyysit. Huomenna siis ensimmäinen semifinaali, jossa Suomikin esiintyy! Jos olette yhtään ehtineet kuunnella näitä tämän vuoden biisejä, kertokaapa myös omat suosikkinne! 

That's it! Feel free to tell your favourite songs from this year!

Sincerely,

the biggest Eurovision fan ever, Miss Liida Inez

Se kuuluisa ensimmäinen postaus!

Hei!

Ilmeisesti jossakin mielenhäiriössä perustin sitten blogin ja tässä sitä ollaan. Kaikkea uutta on niin hirveän vaikea aloittaa ja pää lyö tyhjää, mutta sitten kun kerran aloittaa, niin homma lähteekin luistamaan (paitsi matikanlaskujen laskeminen on poikkeus, siinä homma ei lähde luistamaan vaikka tekisi samaa laskua tunnin). Jos ymmärrätte? En nyt tänään ilmeisesti osaa ilmaista itseäni selkeästi.

No, ehkei tämä blogin perustaminen kuitenkaan ollut minkään hetkellisen mielenhäiriön syytä. Oikeasti olen miettinyt blogin perustamista jo pitempään, mutta aina olen onnistunut keksimään syitä, miksi epäonnistuisin täydellisesti yrityksessäni olla bloggaaja tai edes jotain sinne päin. Jaan ne vaikka tähän teidän luettavaksi, jotta tiedätte myös mitä odottaa:

1. En omista järjestelmäkameraa, enkä edes digikameraa. Elän siis kännykkäkamerani varassa. Tosin minulle kännykkäkamerani laatu on kelvannut ja ei ole tullut mieleenkään hankkia oikeaa kameraa. Tietenkin verratessa esimerkiksi järjestelmäkameralla otettuihin kuviin tajuaa, miten paska kännykkäkamera oikeastaan onkaan, mutta näillä nyt toistaiseksi mennään, koska meikäläisellä ei ole mitään intoa hankkia järjestelmäkameraa.

2. Tekniikka ja minä emme tule toimeen. Yhtään. Pelkäsin, etten osaisi käyttää bloggeria ja homma tyssäisi jo siihen. Minulla on toki edelleen muutamia (tai aika monia) epäselvyyksiä bloggerin käyttämisen suhteen, mutta Googlen avustuksella aika moni asia selvisi, vaikka muutamat kirosanat tulikin päästettyä muokatessa blogin ulkoasua. Täytyy kyllä myöntää, että mahdoin olla aika säälittävä näky, kun googletin miten ihmeessä bloggerissa saa vaihdettua bannerin. En edes sitä osannut ilman apua. Lol.

3. Jaksanko naputella tänne viikoittain? Jaksanko oikeasti napata kuvia asuista/hiuksista/meikistä/lärvistä/elämästäni ylipäätään ja ovatko ne tarpeeksi laadukkaita ja mielenkiintoisia? LUKEEKO TÄTÄ EDES KUKAAN? USKALLANKO MINÄ EDES? ONKO MINUSTA TÄHÄN? Näitäkin kysymyksiä pyörittelin pitkään mielessäni, kunnes päätin, että MITÄ VÄLIÄ! Ei minulla ole mitään velvollisuutta kirjoitella tänne edes viikoittain, eikä minun tarvitse stressata kuvieni laadusta tai siitä, olenko niitä ylipäätään muistanut ottaa. Kirjoitanhan minä tätä blogia lähinnä viihdyttääkseni omaa tylsää elämääni ja ehkä mahdollisesti jonkun muunkin. Myönnän, että olen luonteeltani hieman arka ja vihaan yli kaiken riskien ottamista, joten ehkä on vain luonteelleni tyypillistä miettiä liikaa tällaisia asioita.

(Viitaten viimeiseen kohtaan, varmaankin nyt tyylikkäästi heti alkuun tulee blogin puolella olemaan hiljaisempaa, koska keskiviikkona alkaa koeviikko ja sehän tarkoittaa sitä, että meikäläinen vetää verkkarit jalkaan ja hupparin päälle ja esittelee meikitöntä pärstäänsä valitsemilleen uhreille ja niille huono-onnisille, jotka eteeni sattuvat, eli luonnollisesti asukuvia ei ole tulossa.)

Kaiken jälkeen, tässä sitä ollaan. Perustin blogin. Keksin sille nimenkin, pyöriteltyäni muutamaa vaihtoehtoa mielessäni useamman viikon. Päädyin What a Glorious Feeling! -nimeen, koska se nyt vain tuntui sopivan hyvin blogilleni. Jos joku miettii, mistä tämä nimi tulee, niin nappasin sen Singin' in the Rain -musikaalissa esiintyvästä samannimisestä kappaleesta Singin' in the Rain (ah niin ihanan Gene Kellyn esittämänä), jonka lyriikoissa mainitaan eräässä kohdassa tämä blogini nimi. Muutenkin tästä musikaalista ehkä alkoi innostukseni erityisesti 40- ja 50-lukuja kohtaan, joten silläkin tapaa tällä nimellä on minulle jotakin merkitystä. Kun nykyään kaiken pitää olla niin syvällistä ja kaikella pitää olla jokin merkitys!

Tästä pääsenkin luontevasti kertomaan jotakin pientä blogistani! Ilmeisesti olen jo ahtanut blogini tyyliblogi-nimikkeen alle, mutta tosiasiassa tulen käsittelemään täällä muutakin tyylin ja muodin ohella. Ihailen suuresti menneiden vuosikymmenten tyylejä, aina 1900-luvun alusta 1980-luvulle, mutta erityisesti sydämeni ovat vieneet 40- ja 50-luku. Varsinkin 40-luvun tyyli on lähellä sydäntäni. En tiedä tajusivatko tuolloin eläneet naiset, miten tyylikkäitä he onnistuivat olemaan sodasta huolimatta! Luvassa siis asukuvia, inspiraatiokuvia, mahdollisesti joitakin vinkkejä hyvistä vintageliikkeistä (joita kyllä valitettavasti ei Suomesta hirveästi löydy) ja hiustutoriaaleja ja niin eteenpäin! Retroilen myös sisustuksen, musiikin ja oikeastaan vähän kaiken puolella, eli tulen jakamaan myös sisustusvinkkejä ja musiikkivinkkejä. Se on sitten asia erikseen, ovatko vinkkini varteenotettavia ja inspiroivatko ne ketään.

Kirjoitan myös. Kirjoitan PALJON. Näin yleisellä tasolla muistutan kirjoittamisen puolella erästä lukioni opettajaa (samaa lukiota kanssani käyvät tunnistavat), jolla tuppaa puhe vähän rönsyilemään ja karkaamaan sivuraiteille varsinaisesta aiheesta. Kuten nytkin. Ja kehtaan vielä ärsyyntyä suuresti moisesta, vaikka teen itse ihan samaa! (Okei, kaikella rakkaudella, opettajassa tuollainen piirre kyllä oikeasti ärsyttää, varsinkin jos on matemaattisten aineiden suhteen tyhmä kuin saapas ja jo kemian/fysiikan/matikan kirjan tuijottaminen alkaa itkettää.) Voihan nämä romaanit skipatakin kylmän rauhallisesti, jos ei jaksa lukea. Mutta niin, prepare yourselves.

Aina kun minulla vain on aikaa, virkkaan myös paljon, lähinnä amigurumeja, eli pieniä eläinhahmoja. Ja miksei ihmishahmojakin, olenhan minä virkannut moniakin joulutonttuja! Yleensä keksin ohjeet omasta päästäni, koska olen niin laiska noudattamaan mitään ohjeita. Muutenkin suomeksi amigurumiohjeita löytyy harmillisen vähän ja vaikka koen olevani ihan hyvä englannissa, riittää virkkaussanaston kanssa aina vähän pähkäilemistä, joskin hiljalleen englanninkielisetkin termit ovat alkaneet käydä tutuiksi, kun on tarpeeksi englanninkielisillä ohjeilla virkannut. Mutta kuten sanottu, yleensä haen inspiraatiota ideaani netistä, sen jälkeen hahmottelen ja suunnittelen ideaa paperille ja mikäli hyvin käy, päädyn toteuttamaan sen. Tulen siis myös mahdollisesti laittamaan tänne kuvia tekeleistäni ja jos ihmiset haluavat, voin ohjeitakin tänne kirjoitella. Olen vain niin huono kirjoittamaan ylös jokaisen vaiheen, minkä teen virkatessani, joten loppujen lopuksi voi vain käännellä ja väännellä valmista työtä kädessä ja miettiä, että mitäköhän sitä tekikään eri vaiheissa.

Ohimennen voisin mainita harrastavani myös leipomista jollakin tasolla – siinä tosin taitoni eivät ole yhtä kehittyneet kuin virkkaamisessa, vaan noudatan lähes orjallisesti valitsemaani reseptiä. Enkä ole todellakaan mikään kodinhengetär. Tähän samaan kotiaskareiden kategoriaan voisi liittää myös siisteyden. Olen ehkä maailman epäsiistein ihminen ja tämä heijastuu myös koulunkäyntiini. Esimerkiksi tällä hetkellä kemianvihkoni koostuu ruotsinvihostani revityistä keskiaukeamista, joita löytyy toki muualtakin kuin vain kemiankirjan välistä. Ostin syksyllä koulujen alkaessa varmaankin 20 lyijykynää – minulla on enää yksi jäljellä. Olen onnistunut myös tuhoamaan venäjänkirjani, jonka viimeisille sivuille koottu sanasto on irronnut ja nyt nämä sivut lojuvat mitä ilmeisimmin sohvani alla. Ja monisteet, voi luoja, kaikki ne monisteet. Viimeksi löysin matikankirjani välistä filosofian ykköskurssin monisteen. Älkää kysykö, en tiedä miten on mahdollista, että matikankirjani väliin on eksynyt moniste kurssilta, jonka kävin jo ykkösvuonna. Ihme ja kumma olen onnistunut pitämään keskiarvoni kahdeksikon paikkeilla, vaikka tämän perusteella kuulostaakin, että olisin täysin rappiolla. Ja jos olen koulutarvikkeiden suhteen näin epäsiisti, on luonnollisesti huoneenikin puolet ajasta sennäköinen, että Putin olisi laukaissut muutamat ydinohjukset huoneeni suuntaan. Lauantaisin joudun pitämään tuntejakin kestävän suursiivouksen, jotta huoneeni pysyisi edes osan ajasta siistinä. Tämä tarkoittaa lähinnä sunnuntaita, sillä maanantaina vaatteet ovat taas mytyssä sohvalla ja koulukirjat lattialla. On se vaan niin vaikeaa!

Olen kertonut tässä postauksessa varmaankin kaiken, paitsi olennaisen. Siltä tuntuu. Tai oikeastaan tuntuu siltä, että on vielä miljoona asiaa kirjoittamatta! Mutta ehkä jätän ne seuraavaan kertaan. Tässäpä tämä siis tältä kertaa, katsotaan ottaako tämä bloggaamiseni tuulta siipiensä alle vai ei.

Hello? I don't know if there's any foreigners behind the screen? I will probably do short summaries for every post, just in case there is someone, who doesn't speak Finnish! But at least for now I'll write my posts in Finnish, because it feels more like my thing (well, one of my plans is to go to the university to study Finnish, so yeah, I kinda like my mother tongue!). It would also be way too troublesome to translate my texts into English, because I seem to write pretty long stories... eh! This was just a boring first post, me telling something about myself. I'll see you next time!

Miss Liida Inez